Suomen kansan sananlaskuja

• Aamu on iltaa viisaampi
• Ahkeruus kovan onnen voittaa
• Ahneus kunnian pettää
• Aina se loppuu jota ostetaan
• Auta miestä mäessä, älä mäen alla
• Ei  hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi
• Ei asiat tappelemalla selviä
• Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise
• Ei hullulla huolta ole
• Ei hätä ole tämän näköinen
• Ei ketulta keinot lopu
• Ei kukaan ole seppä syntyessään
• Ei luulo ole tiedon väärti
• Ei maailman suuta mikään tuki
• Ei munaa munaan vaihdeta
• Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä
• Ei ole juopunut köyhä eikä kipeä
• Ei ole koiraa karvoihin katsominen
• Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, neuvokasta syrjään sysätä
• Ei pidä viitata jos ei tiedä
• Ei pyyssä kahden jakoa, koppelossa kolmen miehen
• Ei se eksy, joka kysyy, eikä kaadu, joka katsoo
• Ei se haittaa, jos sulla on mopo
• Ei se pelaa joka pelkää
• Ei semmoista vahinkoa ettei hyötyäkin
• Ei sikaa säkissä osteta
• Ei suuret sanat suuta halkaise
• Ei vahinko huutele tullessaan
• Ei yksi pääsky kesää tee
• Ensin asia tutkitaan, sitten vasta selkään hutkitaan
• Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista
• Harakalla on harakan varpaat
• Haukkuu se koira hyvääkin miestä
• Herran pelko on viisauden alku
• Huipulla tuulee
• Hullu se on joka itseään moittii
• Hulluja on yhdeksää lajia
• Hyvin uskallettu on puoliksi voitettu
• Hädässä ystävä tunnetaan
• Härnää hullua: saat tapansa tietää
• Hätä keinon keksii.
• Joka aina on korea, ei koskaan ole kaunis
• Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan
• Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin
• Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa
• Joka varastaa neulan, varastaa naulan  
• Jokaisen olisi hyvä tuntea itsensä
• Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa
• Jos minua lapsena hoidetaan, kyllä minut isona muistetaa
• Jos sinä olet mies merellä, niin minä olen manni mantereella
• Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi!
• Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti
• Kaunistuu kantokin kun kaunistetaan
• Ken hyvin tekee, paremman edestään löytää
• Kun koulu loppuu tulee kesäloma
• Kun oikein yrittää ja onnistuu tuntuu mukavalta
• Kyllä maailmaan ääntä sopii
• Käsi kauniin tekeepi, sitä silmä katseleepi; suu sanan hyvän puhuupi, sitä mieli muisteleepi
• Käy viisaskin vipuhun, hullu huhtoopi sivuitse
• Lopussa kiitos seisoo
• Löytää se sokeakin kana joskus jyvän
• Löytää se sokeakin kana jyvän
• Maalla kaatuu, vedessä seisoo, mikä se on?
• Maasta pienikin ponnistaa
• Mennä merta edemmäksi kalaan
• Meressä vedet suuret, luoteessa säät lumiset
• Mies makaa, vaatteet valvoo
• Mikä lapset kasvattaa, sekä vanhan vanhentaa?
• Mikä mielessä, se kielessä
• Minkä taaksensa laittaa, sen edestään löytää
• Mitä useampi kokki sen huonompi soppa
• Moni on illalla iloinen, aamulla alakuloinen
• Muna neuvoo kanaa
• Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa
• Niin monta mieltä kuin on päätä
• Nuorena vitsa väännettävä
• Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus
• Nättinä korppikin poikaansa pitää
• Omillaan on hyvä elää
• On vähäkin tyhjää parempi
• Onni yksillä, kesä kaikilla
• Onpa onni orvollakin, sielu vaivaisellakin
• Oppia ikä kaikki
• Oraassa oljen alku, varsassa hyvän hevosen
• Paljon maalla viisaita, kun merellä sattuu vahinko
• Papempi katsoa kuin katua
• Parempi katsoa katua, kuin katua, ettei katsonut katua
• Parempi kilometri väärään, kuin metri vaaraan
• Parempi laiha sopu, kuin lihava riita
• Parempi maassa kuin jumalattoman suussa
• Parempi pyy kädessä kuin kymmenen oksalla
• Parempi suora sileä kuin ruma ruusattu
• Parempi yksi näkijä, kuin kuusi kuulijata
• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin
• Peli jatkuu, sanoi Tsaikovski
• Päivä nauraa pimeyden töille, vesi viinan viisaudelle
• Raha tulee rahan luo
• Rahalla saa ja hevosella pääsee
• Rapatessa roiskuu
• Rehellisyys maan perii
• Rohkea rokan syö
• Rumat vaatteilla koreilee
• Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta
• Saatu on saalis suurempikin, vähemmälläkin väellä
• Salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan
• Sano minulle,  kenen kanssa sinä seurustelet, niin minä sanon sinulle, kuka sinä olet.
• Senteissä tuhannen alku
• Siinä näkijä missä tekijä
• Siinä paha missä mainitaan
• Siinä varis missä toisetkin linnut
• Siitä pidetään kestä puhutaan
• Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto
• Sitä puuta puskeminen, johon on kiinni kytkettynä
• Suuria kaloja kannattaa pyytää vaikkei niitä saisikaan
• Terve sairasta kantaa
• Tulee häiriö hyvälle, viisaallekkin vahinko
• Tupakasta tuskan saa, pakon piipun polttamisesta
• Tyhjästä on paha nyhjäistä  
• Tyhjästä on paha nyhjäistä
• Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten
• Tyhmä on aina tyytymätön, sillä on puutos puuttumaton
• Tyvestä puuhun noustaan
• Työ tekijäänsä neuvoo
• Vahinko ei tule kello kaulassa
• Vahinko ei tule kello kaulassa
• Vahinko ei tule kello kaulassa
• Vahinko tulee viisallekkin
• Vakka kantensa valitsee
• Valheella on lyhyet jäljet
• Vamma varpaassa, kipu keskellä sydäntä
• Vanha suola janottaa
• Vanhassa vara parempi
• Varas luulee kaikkia varkaaksi
• Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta. Sika sika kumminkin on.
• Viimeiseksi jääminen ei ole mukavaa
• Ylpeys käy lankeemuksen edellä
• Ylpeä saa olla muttei ilkeä
• Älä hullua yllytä
• Älä mene uimaan uhalla, vetoa lyöden vesille
• Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa
• Älä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä
• Älä usko juopunutta, juopunut valehteleepi
• Älä välitä, ei Villekään välittänyt