JOULUPUKKIPÄIVÄ KORVATUNTURILLA
2-osainen näytelmä
1.osa
Henkilöt: Joulupukki, lausuja, Tipsu-tonttu, Tapsu-tonttu, Titti
Vaatetus: Joulupukin asu, tonttuasut,
Lavastus: Joulupukin päämaja Korvatunturilla. Hylly seinustalla, lahjoja, nukkeja, autoja, leluja ym. joulutavaraa kaikkialla.
Aloitustilanne: Tontut paketoivat lahjoja. Lausuja astuu esiin.
Lausuja: ” On Tipsu joukossa tonttujen
kaikkein nuorin ja tiedonhaluinen.
Nyt saamme nähdä, miten ihmisten lailla
hän joulupukkipäivät laittaa tonttulan mailla”.
Tipsu: (puhuu muille tontuille) Kuten tiedätte, olen koko vuoden salaa kurkkinut ja kuunnellut ikkunoitten takana ja seurannut ihmislasten puuhia. Nyt olen saanut tietooni, että ihmiset juhlivat toisiaan, on isien- ja äitienpäivää, lastenpäivä ja ruotsalaisuuuden päiväkin.
Tapsu: Juhlitaan ruotsalaisia – mitä sinä oikein puhut ja mitä se tarkoittaa, että ihmiset juhlivat toisiaan?
Tipsu: Iseillä ja äideillä on perheissään paljon työtä ja lapsilla kouluissaan. Siksi yksi päivä vuodessa on tarkoitettu heille lepo- ja juhlapäiväksi. Ruotsalaista en ole niin varma. Kuitenkin Ihmiset tuovat toisilleen lahjoja ja kukkia. Syksyllä olin päiväunilla tuossa Virtasen lasten leikkikiven takana, kun lapset puhuivat tulevasta isänpäivästä. Kuuntelin tarkoin ja silloin minulla sytytti…
Tapsu: Ahaa – nyt minullakin sytytti! Sinä aiot järjestää myös Joulupukkipäivät täällä Korvatunturilla.
Tipsu: Oikein arvattu. Mutta en minä niitä juhlia yksin järjestä, vaan me kaikki tontut yhdessä.
Titti: Minusta olisi viisainta, että jokainen hankkii Joulupukille oman lahjansa. Saapahan Joulupukki kerrankin itse lahjoja.
Tipsu ja Tapsu: Kannatetaan!
Tipsu: Meidän pitää esittää myös ohjelmaa. Ehdotan, että jokainen tekee kortin ja kirjoittaa siihen aiheesta ”Minun joulupukkini.”
Tapsu ja Titti: Hyvä, kannatetaan.
2. osa
Lavastus: Joulupukin makuukamari. Ikkuna jossa verhot kiinni, yöpöytä, lyhty palamassa.
Aloitustilanne: Joulupukki nukkuu. Tontut kokoontuvat lahjoineen sängyn eteen.
Tipsu: Shh! Onko kaikki valmista. Nyt laulamme. Laulavat ”Paljon onnea vaan joulupukki…”
Joulupukki: (Herää ja haukottelee, on ihmeissään): Hyvää huomenta tontut! Miksi onnittelette minua, syntymäpäivänihän on vasta jouluaattona?
Titti: Onnea Joulupukille Joulupukkipäivänä!
Joulupukki: Joulupukkipäivänä, mitä ihmettä te nyt olette keksineet?
Tapsu: Koska ihmiset viettävät toistensa päiviä, on isänpäivä, äitienpäivä ja muuta ja silloin heitä juhlitaan monin tavoin, niin mekin halusimme järjestää sinulle oman päivän. Luemme sinulle korttimme ja annamme lahjamme, jotka jokainen meistä on hankkinut tai tehnyt.
Joulupukki: Jopahan jotakin! Mahtava juttu. Minähän ihan halkean uteliaisuudesta.
Titti: Tapsu on suunnitellut seuraavan vuoropuhelun, jonka me esitämme. Sen aihe on ”minun joulupukkini”, jokainen meistä kertoo, minkälainen juuri hänen joulupukkinsa on.
Tipsu: Uskokaa tai älkää, mutta minun joulupukkini on varmasti maailman paras ja ainoa joulupukki ja paras ja nopein poroilla ajaja. Kun hän puikkelehtii metsässä puiden lomitse, kiipeilee katoilla tai astelee jouluisin ympäri maailmaa ovista, niin kenenkään on turhaa hänen perässään pysytellä, ei häntä kukaan saa kiinni.
Jos me tontut joskus teemme kepposia niin turha on on yrittääkään joulupukkia pakoon, kyllä hän meidät kiinni nappaa ja puhutteluun ottaa. Ja kun Joulupukilla on noita voimia, turhaa on suutansa kenenkään soittaa, vaan on tehtävä just niin, kun määräys annettiin.
Kyllä minun joulupukkini on niin nopea, ettei edes Kimi Räikkönen, se kuuluisa formula-ajaja häntä voita.
Tapsu: Minun Joulupukillani on iltaisin aina kokonainen vuori lasten toivekirjeitä luettavana. Miljardeja lapsia ja jopa muutama aikuinenkin kirjoittaa, kyllä siinä luettavaa kertyy. Ei kukaan muu pystyisi sitä määrää lukemaankaan.
Monta sataa tonttuakin on tässä talossa ja Joulupukki kantaa puut. Hän on paras ja vahvin siihenkin työhön.
Ja minun Joulupukkini osaa jopa kehrätä karitsoista villaa, joista muori sitten tekikin hänelle paksut, villaiset, oikein pässinpökkimät iltatossut, minun Joulupukkini osaa mitä vain!
Titti: Joulupukki-ressukka saa päivät pitkät juosta Lelulan, Tonttulan ja Porolan välillä valmomassa, että kaikki sujuu.. Poikatontut vaativat moottoripyöriä ja tyttötontut stereoita, Joulumuorikin haaveilee uudesta turkista ja harkitsee lomamatkoja, lejupajan laajennus olisi saatava, rekikin on vanhaa mallia…
Kyllä siinä valvomisessa jalat väsyvät, silti minun Joulupukkini jaksaa iltaisin vielä hölkätä ja punnertaa, että kunto olisi jouluaattona korkealla. Myös humppa on hänelle hyvää liikuntaa, Joulumuorinkin jaksaa vielä jumpalle kuljettaa ja aina on menoa sinne ja tänne… Mutta valittaako hän? Ei, ei koskaan valita, vaan aina ystävällisesti ja lempeästi hymyilee. Minun Joulupukkini on maailman kiltein Joulupukki ja ainoa!
Tipsu: Olet Joulupukeista parhain ja ainoa ja tiedätkin sen. Toivotamme vielä sinulle, joulupukki, Onnea ja kiitämme sinua kaikesta!
(antavat lahjapaketteja ja halaavat)
Joulupukki: Voi kiitos! Nämä ovat kyllä parhaimmat ensimmäiset joulupukkipäivät Korvatunturilla koskaan!