Siuronkoski innoitti minua kirjoittamaan tällä kertaa vanhoista uskomuksista, jotka ovat nykyajan satua, Veden Väestä.
VEDEN VÄKI- entisajan uskomuksia.
Symboli: kala
Heidän uskottiin ennenmuinoin olevan vedenhaltijoita, nousevan erilaista vetisistä paikoista.
Ulkonäkö: Ulkonäkö vaihtelee. Voi esiintyä pienenä miehenä, jolla on punainen piippalakki ja leuassa pitkä parta, ruokopartaisena äijänkäppänänä, jonka pitkää partaa peittävät lukemattomat kotilot, sarvipäisenä pukkina, erikoislaatuisena kalana, vihreäpartaisena suurena kuvatuksena, tai kruunupäisenä käärmeenä. Ihmisen hahmossa sekä miehenä että naisena.
Tehtävä: auttavat kalastuksessa
Luonne: vaarallisia, arvaamattomia, kaikkein voimakkaimpia, veden väellä voi kuitenkin heikoimmin vahingoittaa toisia.
Liittolaiset ja viholliset: liittolaisia ihmiset, vihollisia tulen väki. Vedenhaltijan tiedetään myös tapelleen metsänhaltijan kanssa mutta ylimalkaan ne ovat hyvissä väleissä metsän väen kanssa, toimien toistensa apuna.
Levinneisyys: koko suomi, erityisesti rannikkoseutu, Järvi-Suomi, jokien varret.
Erikoista: sairastuttavat, jos ei käyttäydy kunnolla vesillä, uimassa tai rannalla. Niiden kulku ei rajoitu veteen, vaan maalla on omat polkunsa, joita ne käyttävät. Usein aseistautuneita.
Vedenhaltijat ovat kauniita ja punaverisiä, niillä on suuret ruskeat silmät, pitkä musta tukka ja heleä ystävällinen ääni. Ulkonäkö, puku ja kasvojen ilme voivat vaihdella.
Vedenhaltijan eri tuulet
Jos vedenhaltija ilmestyy kalamiesten vesille koristeellisena ja lempein kasvoin, on hän hyvällä tuulella ja seuraa heti hyvä saalis, mutta jos hän näyttää kolkolta, eikä vaatteissa ole hopeakoristeita, saa pelätä pahaa ja on parempi luvata antaa sille keitetty rantakala heti maalle tultua, sitten pitää lähteä pois ja kutsua vedenhaltija syömään se.
Ensimmäisestä keitetystä kalasta on ennen maistamista vietävä pää takaisin järveen, ettei vedenhaltija moiti, kun ei osaa saanut.
Missä on veden väkeä?
Vedenhaltijat vartioivat kaivoa, lähdettä, jokea, järveä tai merta. Veden väkeä on erityisesti vesilähteen vedessä, kosken ja aallon kuohuissa sekä pyörteissä, koska niissä vedenhaltijat asuvat. Vedenhaltijat asuvat toisinaan myös rannan tyvenessä, pohjattomassa kohdassa järveä. Siitä saattaa käydä tie vedenhaltijan asuntoon.
Miten voit kohdata vedenhaltijan?
Vedenhaltijan voi kohdata yllättäen.
Vedenhaltijan voi kohdata ympäri vuoden, ilmaantuu ihmiselle useimmiten pyhäöisin, useimmiten pääsiäis-, juhannus-, tai loppiaisyönä. Vedenhaltijan voi tuntea tuulen väreenä kasvoilla tai kuulla kohahduksena järvestä.
Oikullinen ja suosiollinen vedenhaltija
Toisinaan vedenhaltijat ovat pahoja ja pelottavia, joskus taas suosiollisia. Vihastunut vedenhaltija saattaa viedä mukanaan kalastajia tai uimareita, ottaa onnen pois tai aiheuttaa jopa sairauden. Varsinkaan vedenhaltija ei siedä, jos pyhänä kirkonmenojen aikaan soudetaan tai kalastetaan. Vedenhaltija suuttuu, jos ei saa osaansa saaliista, melusta ja pahasta elämästä. Jos järvellä kiroillaan tai riidellään, pilaa haltija kalaveden. Silloin pitää vuolla siihen kohtaan hopeaa, missä vahingonteko tapahtui etteivät kalavedet pilaantuisi.
Vedenhaltija voi itsekin olla onneton ja valitella sitä. Suosiollinen vedenhaltija voi antaa runsaan kalansaaliin tai kartuttaa mieluisan ihmisen omaisuutta veden karjalla lähettämällä sitä vaikka talon rantaan ulottuvalle laitumelle.
Onnettomuuksien ennustaminen
Vedenhaltija pystyy myös ennustamaan onnettomuudet.
Rukouksen voima
Pahansuopaiset vedenhaltijat pelkäävät rukouksia ja päästävät heti nappaamansa ihmisen irti, jos tämä rukoilee ääneen.
Millaisia veneitä vedenhaltijoilla on?
Vedenhaltijoiden veneet kulkevat itsekseen virran mukana ja niillä ne suuntaavat veden allekin, kääntävät kokan vain kohti pohjaa mennessään.
Vedenhaltijan osa kalansaaliista
Vedenhaltijat saattavat haluta osan ihmisen kalansaaliista ja jos tämä antaa vedenhaltijalle kuuluvan osan, ei kalastajalta kaloja koskaan puutu, mutta jos ihminen ajaa vedenhaltijan pois, ei hän saa kaloja katiskaansa enää.
Joskus vedenhaltijoille itselleen tulee niin huono kalavuosi, että ne tarvitsevat kaikki kalat itse ja silloin niistä ei riitä ihmisille kuin murto-osa. Vedenhaltijat joutuvat joskus maksamaan isoille hauille veroja, jopa kolme tynnyriä muikkuja päivässä, niin että kova verovuosi aiheuttaa kalakadon.
Vedenhaltijat arvostavat hopeaa, nykyään kelpaavat eurotkin, joten ne mielellään antavat kaloja hopean vastineeksi.
Hopealoitsu
Joka kevät ensimmäisellä kalareissullasi heitä 20 senttiä veteen. Lausu samalla:
”Saat hopeat, jos annat kaloja!”
Lantille löytyy heti ottaja ja onkeen tärppää yhtenään.
Kristityt kummit ja hautajaisvieraat
Vedenhaltija pyytää välillä kristittyä ihmistä lapselleen kummiksi tai haluaa kristityn tulemaan hautajaisiin veisaamaan. Silloin se naamioituu uppotukiksi ja vasta ihan veneen laidalla muuttuukin harmaapartaiseksi ukoksi ja kiipeää vettä valuvan veneeseen kertomaan asiansa ihmiselle. Tälläisen vedenhaltijan mukaan meno ei aiheuta vaaraa vaan vieraalle tarjotaan herkkuja notkuvista pöydistä ja ihminen saa palkaksi ihmeellisen valkoisen paidan, joka ei kulu eikä likaannu, mutta sen alkuperää ei saa kenellekään kertoa. Jos kertoo, paita murenee ja häviää taivaan tuuliin.
Vedenhaltijoiden kiistat
Vedenhaltijat saattavat joskus tapella alueistaan hyvinkin lujaa, jopa tekevät ihmiselle työtä saadakseen käyttöönsä jonkin lyömäaseen, jos esimerkiksi toinen vedenhaltija on häätänyt toisen kodistaan. Lammenhaltija onkin esimerkiksi päättänyt ryhtyä järvenhaltijaksi ja on häätänyt järvenhaltijan kodistaan. Sitä ei järvenhaltija suvaitse, vaan ottaa ihmishahmon ja pestautuu ihmiselle vaikka puoleksi vuodeksi rengiksi saadakseen työstä palkakseen jonkin työkalun, millä sitten ajaa vääryyttä tehneen haltijan tiehensä.
Vedenhaltijan soitannollisuus
Vedenhaltijat ovat myös erittäin soitannollista väkeä.
Miten valtaat toiselta hyvän lintumetsän?
Veden väellä voit vallata toisen lintumetsän, niin että metsänhaltija ajaa pelästyksissään viljansa pois, näin metsään joutunutta, sinne viemääsi veden väkeä ei voi muuten palauttaa kuin noutamalla kolme koskenhaltijaa hakemaan heidät takaisin.
Miten näet veden väkeä?
Mene juhannusyönä alasti koskikivelle istumaan, sen ympärille tulee vedenväki karkeloimaan.
Vedenhaltijan lapsi
Jos näet vedenhaltijan lapsen istuvan jossakin, ota talteen sen vaatteesta valunutta vettä sen istumasijalta, niin voit käyttää tätä vettä voiteeksi kaikkiin lasten kipuihin.
Kalastusloitsu:
”Annapa ve’en väkeä, veessä on väkeä paljo!”
Veden väen kaupunki
Veden väellä on kokonainen vedenalainen kaupunki katuineen ja kirkkoineen.
Ahti johtaa veden väkeä.
Ahti on merenhaltija, joka antaa kalaa ja jota kalastajat kutsuvat avuksi.
Ahti on arvokas punaverinen ukko, jolla on pitkä meriruoho-, lima-, tai liinaparta. Päähineenä Ahdilla on rättihattu, lerppalierinen hattu tai liinalakki, muuna pukuna vaahtovaippa, ruokopaita ja niinihousut. Hänellä on märkä parta. Hän on oikeutettu veden kuningas, joka on myös hylkeiden vanhin kantaisä. Ahti muistuttaakin ulkonäöltään melko lailla hyljettä.
Ahti asuu vedenalaisessa kartanossa, kallioluolassa nimeltä Ahtola. Ahdin kartanoon johtavalla tiellä uiskentelee ihmeellisiä kultakaloja, kalat välkkyvät ja kimmeltävät kuin kristalli. Kartano sijaitsee alhaalla syvänteessä, jonne pisinkään ankkuriköysi ei yletä. Kartanon muuri on koristeltu useilla tuhansilla simpukankuorilla. Kartanossa on välkkyvät salit, joissa Ahdin väki iloitsee ja jossa on ihana vedenalainen puutarha. Kartano kätkee sisäänsä suunnattomia rikkauksia, jotka Ahti on merenkulkijoilta ryöstänyt, mutta harvoin antanut takaisin. Ahdilta pyydetään kalaonnea.
Kuinka pyydät Ahdilta kalaonnea?
Sano:
”Anna Ahti ahvenia!”
Vedessä ja rannalla pitää käyttäytyä siivosti, jos mielii saada saalista. Ahti inhoaa rumaa käytöstä ja mekkalaa. Ahti voi pidättää ihmisen tai eläimen ja laittaa tämän veden peittoon tai veden vihoihin. Vihoista päästäkseen on lehtipuiden latvoja sidottava yhteen vesihaon kanssa sellaisella kivellä, jota ympäröi vesi joka puolelta.
Ahdilla tiedetään olevan sodanhaluinen vene. Ahti omistaa paljon maita ja sillä on useita aluksia sodankäyntiäkin varten. Ahti on itsekin hyvin sodanhaluinen ja monta kertaa hän mieluummin lähtisi sotimaan ja tekemään urotekoja kuin olisi vain kotona.
Ahti omistaa kultaa ja hopeaa ja on hyvin rikas. Ahdilla on runsaasti olutta varastossa, jonka se on itse valmistanut.
Tiesitkö tämän?
Kalastajien ja Ahdin suhde on Suomessa hyvin ystävällinen. Ahti voi pyydettäessä antaa uudet ja paremmat airot veneilijöille, lujemman varamelan ja asettua jopa itse soutamaan venettä. Jos Ahti soutaa venettä, kovimmatkaan kuohut eivät haittaa.
VELLAMO, VIHANTA VETINEN VAIMO
Vellamo on veden emäntä, joka asustelee Ahtolassa.
Vellamo on kalojen emäntä, veden riistan paimentaja. Vellamo ajaa kalat verkkoihin ja nuottiin. Vellamo on erittäin kaunis, sen kauneus voi jopa lumota ihmisen.
Vellamolla on arkena sininen lakki, kaislapaita ja vaalea vaahtovaippa. Hänen rytisen paitansa, merenvaahtovaipan on kutonut Tuulen tytär ja hän on saanut sen Aallottarelta. Paremman paidan, liinapaitansa, jonka Kuutar on kutonut ja Päivätär kehrännyt, hän on saanut Väinämöiseltä. Vellamolla on pitkät kultaiset kutrit.
Vellamo on hyvin antelias ja hänellä on monta hyvin kaunista mutta huikentelevaista vedenlasta paimennettavanaan. Juhlapäivinä Vellamolla on lahnansuomuinen puku yllään ja aina kirkkaat, vihreänä loistavat silmät. Vellamon iho hehkuu heleänpunaisena ja hänellä on pehmeät kädet.
Vellamo tyttärineen siivoaa järven rantoja tulvavesien aikaan. Vellamo on myös sulien suojelija.
Aamuisin Vellamo nousee aina luodolle vilvoittelemaan ja hiuksiaan hivelemään ja haituviaan hyväilemään.
Vellamo laskettaa aallot alas mieluisan ihmisen edestä ja näyttää vuolaat väylät veneilijöille.
Metelöitsijöitä Vellamo ei voi sietää, vaan langettaa vedenvihan vedessä metelöivän ihmisen päälle.
Vellamo kaitsee veen emiä, pulskia mustia lehmiä, jotka voivat tulla vedestä rantaruohikolle hamuamaan ruohoa, niillä jokaisella on nimikin, kuten Ystävä, Omena, Mansikki, Muurikki, Mustikki ja monta muuta. Jos Vellamo antaa niitä lahjaksi mieluisalleen ihmiselle, käy Vellamo ensin kertomassa annettavien lehmien nimet, koska ne nousevat lopullisesti vedestä vain nimellä kutsumalla. Veen emät poikivat hyvää siitoskarjaa ja niiltä ei maito lopu, joten niiden omistaja vaurastuu. Veen emiä kiusaavat hyttyset ja kärpäset enemmän kuin muita lehmiä. Ensimmäiset maan päälliset mustat lehmät antoi juuri Vellamo.
Vellamon lehmien kutsuhuuto
Vellamo: Se Kirja, se Karja – maanalainen Maatikkini!
Vedenemännän lehmien kesyttäminen
Jos näet maalla Vellamon lehmiä, kierrä ne, estä menemästä takaisin järveen ja näin kesytä ne itseesi, niin saatat saada niitä itsellesi. Lehmän, joka suostuu lähtemään mukaan, voi Vellamo antaa, mutta jos se ei taivu hyvittelyyn, niin ei saa pakottaa.
Vedenkarjan pysyminen maalla
Vedenemän ensimmäinen lypsetty maito pitää kaataa likimmän puun juurelle maanhaltijalle, niin maanhaltija pitää huolen, että tulokas pysyy karjassa. Joka kerran, kun lehmä lypsetään, pitää kolme ensimmäistä kertaa vetäistä maahan ja sanoa: osa maalle, osa veelle, osa ilman olijoille, silloin maanhaltija pysyy mielissään.
Vellamon ihmepaita
Vellamo voi antaa itselleen mieluisalle ihmiselle paidan, joka ei kulu, eikä tarvitse pesua, mutta katoaa, jos kertoo keneltä sen on saanut.
Vellamon piika
Vellamolla on vanha piika, nimeltään Katri kipokaponen.
Kuinka lepytät Vellamon?
Vellamo lepytellään niin, että verkkoon tai nuottaan, veteen laskiessa kiinnitetään punaista villalankaa Vellamolle sukkalangaksi.
Vellamon kiittäminen
Kun saat kaloja ja ne ovat kiehumassa, niin ota vaahtoa kolme kertaa ennen kalakeiton maistamista ja vie se vaahto siihen veteen, josta olet kalat saanut ja sano:
”Veden entinen emäntä
Anna vetesi viljaa
Pyytäjälle pyydyksestä
Minä annan tuosta sulle.”
Vaahto, eli kalakeitto Vellamon syötäväksi pitää heittää veteen ja kääntyä kotiin taakseen katsomatta.
LÄHTEENHALTIJA
Lähteenhaltija on hyvin leikkisä haltija, joka osaa leikkiä. Se leikkii vaikka kengällä, jos saa sellaisen jostakin. Lähteenhaltija saattaa antaa ihmiselle, varsinkin lapselle aarteenkin.
KOSKIPARONI
Koskiparoni on koskenhaltija ja hän hallitsee koskien kaikkia kaloja. Koskenhaltija on pitkävihainen, jos ihminen esimerkiksi rakentaa jotakin koskenrantaan, haltijalle epämieluisaa, kuten myllyn. Silloin se särkee myllyn päästämällä veden valloilleen ja lähettää vielä pitkään kuivaa säätä silloin kun tarvittaisiin sadetta ja toisinpäin.
Jos ihmiset pettävät sitä, tulee se onnettomaksi ja raivostuu. Se osaa soittaa kosken kuohuissa kauniina kesäiltoina mutta raivoissaan ollessaan koski kuohuu ja kohisee, kuin kiehuva vesikattila. Silloin ihmiset luulevat sen pesevän housujaan.
Koskiparoni osaa yhdessä yössä opettaa miehen soittamaan viulua mutta haluaa siitä itse ihmisen palkakseen. Soitto-opetus tapahtuu kosken kivellä, Koskiparonille ei saa sen aikana puhua mitään ja palkaksi on heitettävä hopeaa sekä tullessa että mennessä, muuten se viskaa kiveltä koskeen.
Koskiparoni hallitsee kosken väkeä, jos koskessa sattuu joku vahinko, on siinä koskenväkeä. Koskessa on hurjaa, taisteluhaluista väkeä, koskesta tulevat kovimmat miehet, kosken väen joukossa saattaa tosin olla kehnoakin sakkia.
Miten koskiparonin saa puheilleen?
Sido pääkallo pitkään nuoraan, heitä se kosken virtaan ja pidä toisesta päästä kiinni. Silloin tulee ukko koskesta kysymään mitä tahdot.
Kosken väkeen tiedetään kuuluvan myös kosken poika kolmipäinen ja kosken tyttö, kuohuneiti. Kuohuneiti asettaa kosken aaltoja veneilijöiden sitä pyytäessä. Silloin hän istuu koskenkivelle ja käsillään taltuttaa aallot. Kuohuneidillä on utuiset hiukset, joista hän voi kehrätä sinervää utuista lankaa, jota hän vetää pyynnöstä laineiden päälle, niin, että vene pääsee sitä pitkin turvallisesti, vaikka vesistö olisi veneilijälle täysin outo.
NÄKIT
Näkki houkuttelee erityisesti lapsia hukkumaan kauniilla soitollaan. Näkki on usein kaunis mutta vaarallinen. Se vaanii varsinkin vesillä ja uimassa olevia lapsia, mutta myös aikuisia se vaanii upottaen ka tukehduttaen heidät veteen ja vieden valtakuntaansa missä se imee uhristaan veren.
Järven, joen ja meren Näkki asuu syvässä vedessä, josta se tulee ja ottaa kiinni pitkillä käsillään liian syvälle menneen uimarin ja vetää tämän jalasta tarttumalla veden alle umpisukelluksiin.
Kaivossa asuva näkki ei tartu jalkaan, vaan kiskoo hiuksista, jos vedenhakija kurkottaa liian syvälle kaivoon. Kaivonäkki omistaa myös pitkän koukun, jolla se voi myös vetää uhrinsa kaivoon.
Näkki jättää saaliinsa, jos sen nimi sanotaan ääneen, sitä se ei kestä kuulla, vaan pelästyy ja lähtee pakoon.
Jos näkki huutaa:
– Aika joutuu, vaan ei joudu mies!
niin sen kuullut on kuoleman oma, koska häntä on kutsuttu.
JÄRVINÄKKI, KAIVONÄKKI JA VEDEN EMONEN
Symboli: kala
Laatikko: uskomusolentoja
Ulkonäkö: Järvinäkki on leväinen, vihreä vanha mies, jolla on pitkä parta ja pitkät luisevat sormet, muuttaa muotoaan, pitkäkätinen, useimmiten kalan, hylkeen tai ruman hirviöhevosen muodossa.
Voi myös esiintyä isona vedessä ajelehtivana puunkappaleena harhauttaakseen uhrejaan.
Kaivonäkki on karvainen kammotus Veden emonen, eli naispuolinen näkki on pitkähiuksinen, keltatukkainen mahtavarintainen olento, jolla on myös huomattavan pitkät kädet ja jalat.
Luonne: Järvi-, ja kaivonäkillä viekas varas, julma, ainoa tarkoitus hukuttaa uhri. Naispuolinen näkki odottaa lapsia ja uimareita rantakivellä istuen aiheuttaakseen suonenvetoa.
Tehtävä: hukuttaa ihmisiä ja aiheuttaa suonenvetoa.
Erikoista: Näkki pelkää omaa nimeään. Kaivonäkki vaanii erityisesti lapsia.
Veden emosen aiheuttama suonenveto
Veden emonen tarkka hiuksistaan, kampaa niitä aina kivellä istuessaan. Veden emonen tunnetaan myös toisinaan jättiläiskoostaan, pitkistä ja suurista rinnoistaan, jotka se sukeltaessaan viskaa toisen toiselle ja toisen toiselle olkapäälleen. Joskus sen kerrotaan laulavan, seireenien laulua tai krokotiilin itkua, joilla se houkuttelee lapsia rantaan ja uimareita veteen, missä hän puristaa heitä niin, että he muuttuvat sinisiksi ja imee heidän vertaan niin, että he saavat suonenvedon.
Mistä Näkki pitää?
Näkki pitää Väinämöisen lumoavasta laulusta ja kanteleensoitosta, samoin kuin koko veden väki.
Keitä Näkki vaanii?
Näkki vaanii veden äärellä leikkiviä lapsia ja uimareita. Saattaa esiintyä koiran tai hevosen muodossa, erityisesti lapsille ja narraa nämä selkäänsä istumaan viedäkseen heidät veden syvyyksiin, liejuisiin pohjamutiin.
Näkin säikäyttämiskeinoja:
Kahlataan uimaan mentäessä ensimmäisenä veteen, kauhotaan kolme kertaa käsillä vettä maalle ja huudetaan kovalla äänellä:
”Näkki maalle, minä veteen, älä tule puremaan!”
Heitetään vettä rannasta syvemmälle ja huudetaan:
”Tuossa on näkki tuomisia, älä vie syvään!”
Vaahdotetaan vettä rantaan molemmilla käsillä ja sanotaan kovalla äänellä:
”Nikki, näkki, vesisäkki, älä syö minua.”
Ryöpytetään sylittäin vettä maalle ja hoetaan:
”Näkki maalle, minä veteen, älä tule ottamaan!”
Rannalle takaisin tultaessa heitetään kolme kertaa hiekkaa veteen ja luetaan:
”Näkki veteen, minä maalle!”
Näkin usutus:
Ota kivi, sylkäise siihen ja linkoa järveen ja usuta:
”Nikkinäkki, viekas varas, tule saalis ottamaan!”
Jos näkki hyökkää, huudetaan:
”Näkki!”, niin se ravistelee äkkiä itsensä irti ja katoaa pikaisesti jälkiä jättämättä pelästyessään omaa nimeään.
Näkki-vesikasveja
Näkinhapset
Näkinhiukset
Näkinheinä eli Näkinherne
Näkinkenkä
Näkinlehti
Näkinpalpakko
Näkinparta
Näkinruoho
Näkinvaltikka
Näkki-kotiloja
Näkinkenkä
Näkinkota
Näkkilö
Näkkinen
Näkinkorva
Näkinkynsi (helmisimpukka)
VETEHINEN
Vetehinen on ruma lahnansuomuinen räpyläjalkainen tupakoiva piippalakkinen hirviö, joka yrittää kiskoa uimareita pinnan alle.
Se on hukkuneen ihmisen haamu, joka ottaisi mielellään eläviä ihmisiä palvelijakseen veden alle, etenkin lapsia. Se on usein ison hauen hahmoinen tai merellä hylje. Se voi esiintyä myös tukkina, eläimenä tai ihmishaamuna.
Ison kokonsa vuoksi vetehinen vaanii syvänteen reunalla tai avannossa, mikäli ihminen on avannon sen katon päälle hakannut.
Vetehinen nurisee ihmiselle joskus, jos ihminen on nostanut vedestä liikaa kalaa muiden vedenhaltijoiden luvalla sen ollessa poissa kotoaan. Silloin ei auta muu, kuin napauttaa veneen laidalle nurisemaan noussutta otusta kuonolle ja sanoa, että luvalla on saatu, asiasta ei ole puhumista.
Vetehisellä on ääretön joukko tauteja hallussaan. Kun se nousee rannalle harjaamaan päätään, sen näkeminen ei ennusta hyvää, siitä tarttuu tauti tai se vie veteen.
Varsinkin parrakkaiden miesten pitää varoa vettä juomasta suoraan suullaan järvestä, koska Vetehinen tarttuu silloin heitä parrasta, eikä irti päästä, ellei mies lupaa lastaan Vetehiselle.
Vetehisellä on linna, jossa on useita huoneita ja jokaisessa huoneessa on valtavia rikkauksia, sillä Vetehinen on hyvin rikas. Yksi Vetehisen linnan huoneen lattia on täynnä verta, ja siellä on kaksi purnukkaa, toisessa on elävää vettä ja toisessa kuollutta. Jos elävää vettä juottaa Vetehisen siellä oleville uhreille, elpyvät he jälleen.
Vetehinen pitää eniten kalaruuista, ja se kantaa niitä kotiinsa joka päivä.
Vetehinen käyttää jaloissaan somia ja aina uusia virsuja, jotka se joskus jättää rannalle. Jos ihminen erehtyy ottamaan Vetehisen virsut ja laittamaan ne jalkaansa, vievät virsut hänet väkisin järveen. Virsut eivät lähde jalasta, vaan hukuttavat, ellei Vetehinen saa kyseisen ihmisen tytärtä tai lasta itselleen. Varsinkin naimaikäisiä tyttöjä Vetehinen on aina vaatimassa talouttaan hoitamaan ja ruokaa laittamaan. Joskus joku tyttöparka on lopulta jopa mieltynyt Vetehiseen.
Vetehinen osaa muuttaa muotoaan vaikka parsinneulaksi ja piiloutua linnansa seinänrakoon, jotta sitä ei löydettäisi tyttäriä pois haettaessa. Eläimet kuitenkin pystyvät haistamaan sen hajun.
Vetehinen voi myös antaa myötätuulen, jos järveen heittää hopeasormuksen, sillä se rakastaa aarteita.
VESIHIISI
Vesihiisi on pahansuopa vesimaahinen, naismainen vesipiru, vedenhaltija, joka saattaa tartuttaa taudin tai hukuttaa suuttuessaan, jos ihminen vedessä kiroilee, remuaa ja meluaa. Esiintyy usein naishahmoisena ja houkuttelee erityisesti nuoria miehiä aaltoihin. Vesihiisi ääntelee sihisemällä ja se saa nousemaan avannosta kaatamalla sinne tärpättiä. Sitten sen voi kantaa vesiastiassa vahingoittamaan varkaita, joita vesihiisi piinaa niin, että heistä tulee silmäsairaita. Vesihiisi syö kalastajien syötit ja kalat, niin, että pyynti epäonnistuu.
Soittotaidon hankkiminen Vesihiideltä
Mene juhannusyönä koskeen kolmannen kiven päälle viulu mukanasi ja kutsu vesihiittä, niin se tulee istuen selitysten samalle kivelle ja ojentaa nahkavyön, joka ulottuu kumpaisenkin ympäri. Laita hihna solkeen, mutta älä palkimeen. Kun vesihiisi soittaa edellä, soita perässä niin, että veri tulee kynsien alta. Kun vesihiisi on soittanut kylliksi, paiskautuu se äkkiä koskeen. Kun se näkee, että ei saanutkaan seuraa, se alkaa paisuttaa kosken vettä, ja on olemassa hukkumisvaara, silloin pitää pian mennä maalle.
Kuinka karkoitat vesihiiden?
Jos metsälammessa on vesihiisi haltijana, sen jäälle eivät ajettavat peurat asetu. Mutta jos valtajoen koskesta kuljettaa siihen haltijan, niin vesihiiden täytyy paeta ja siihen tulee haltijaksi oikea vedenhaltija. Silloin peuratkin asettuvat lammen jäälle, josta niitä voi ampua. Vesihiiden voi pakottaa lähtemään järvestä kiertämällä järven ympäri majavan poskiluut mukanaan.
Vanha runo vesihiidestä:
Vesihiisi vettä souti
venehellä vaskisella,
kuutilla kuparisella,
airoilla hopeaisilla.
Vesihiisi vettä kanna
tuohon tuimahan tulehen!
Vesihiisi vettä kantoi
yheksästä lähtehestä,
yheksän meren ylitse,
meren puolen kymmenettä
pavun pienellä palolla,
heinän hienon helpehellä.
TURSAS
Tursas on jättiläismäinen monipäinen häntää suussaan pitävä merihirviö, joka on kellunut merestä hurjan myrskyn seurauksena meriveden noustessa liikaa pienempään vesistöön ja jäänyt loukkoon pieneen vesilampeen meriveden taas vetäydyttyä. Se lojuu nyt apeana lammen pohjassa.
Tursaalla on monihaaraiset sarvet ja suu sillä ammottaa nykyään apposen auki. Ihmiset heittelevät sille kaloja ja lampaanlihaa, jotta se pysyisi tyytyväisenä. On se joskus takertunut ongensiimaankin ja noussut siiman mukana lapsia säikyttelemään. Silloin lapset ovat äkkiä katkaisseet siiman ja se on uponnut takaisin kuljunsa pohjaan.
Tursas on sodanhaltija, äkäinen vedenhaltija, hirviö, joka veti matkalaisia aaltoihin ja teki myrskyjä. Tursas tartutti sodankävijöihin tauteja, antamalla suosikeilleen voiton ampumalla vastustajaa taudin tartuttamilla jousilla, mutta lammenpohjaan jouduttuaan siitä ei juuri ole ollut harmia. Sen on arveltu alun perin olleen krokotiili tai jonkinlainen jättiläinen. Jotkut kutsuvat Tursastakin Näkiksi.
HETTEEN VÄKI
Symboli: kala
- Laatikko: Vedenhaltijoita
- Ulkonäkö: Naispuolinen hettenhaltija kaunis puna-, tai sinisukkainen neito, ohut hienohelmainen puku ja laineista tehty sininen lakki. Miespuolisella hetteenhaltijalla vastaava sininen puku.
- Tehtävä: parantavat sairauksia.
- Luonne: Ystävällisiä, viattomia, puhtaita.
- Liittolaiset ja viholliset: kuuluvat vedenväkeen. Vihollisia tulen väki.
- Levinneisyys: umpilammet
- Erikoista: Miespuolinen hetteenhaltija erittäin harvinainen.
Hetteen väen mukaan ottaminen
Hetteen väkeä saa mukaansa ottamalla kallion rinnassa olevasta hetteestä, sen pohjalta kolme kivenmurusta ja vuolemalla hopeaa sen sijaan.
HETTEENHALTIJA
Hetteessä väki on on viatonta ja puhdasta ja hetteen vettä tarvitaan toisinaan sairasta parannettaessa. Vettä ei voi ottaa koskesta, sillä siinä saattaa olla mukana kehnoakin väkeä. Ainoastaan muita väkiä vastaan taistellessa pitää vesi ottaa koskesta, koska sen väki on hurjempaa kuin hetteessä. Hetteen haltija on hienohelmainen neitonen, jolla on suon sisästä saadut siniset tai punaiset sukat ja laineista tehty sininen lakki. Miespuolinen hetteenhaltija on hyvin harvinainen, sitä voi kysellä seuraavasti: ”Onko miestä hettehessä, umpilammissa urosta?”
Miten näet hetteenhaltijan?
Ota juhannusyönä hetteen pohjasta limaa tai mutaa kukonkynään, jonka tukit lumpeenjuurella ja pane se vasemman korvasi taakse asettuessasi nukkumaan hetteen partaalle. Hetteenhaltija tulee herättämään sinut.
Miten saat hetteenhaltijan nousemaan hetteestä?
Asetu lähteen päälle ja lyös lähdettä kolme kertaa yhdeksällä leppävarvulla nostaen samalla vettä kolmella ruumiin kouralla ja lausu:
”Nouse neito lähtehestä, hienohelma hettehestä!!” Silloin saat hetteenhaltijan nousemaan lähteestään.
Miten kuljetat haltijan hetteestä järveen kalojen saamiseksi?
Jos haluat kuljettaa hetteenhaltijan hetteestä järveen, tee leppäinen vene ja ota siihen likaa hetteen pohjasta. Kuljeta vene puroa myöten järveen ja ympäri järven ja heitä sitten virran niskaan veneessä oleva lika, silloin tulee kaloja järveen.
Mikä on hetteenhaltijan karjankaunistamiskeino?
Hetteenhaltija kaunistaa lähteen vedellä ihmisten karjaa.
Uskoivatkohan entisajan Siurolaiset näihin uskomuksiin? :) Koskiparoni :D