Pääsiäinen- kristikunnan suurin juhla!

Pääsiäinen on kirkollinen juhla,jolloin Kristus pääsi haudasta.
Pääsiäinen tarkoittaa myös paastosta pääsemistä, paaston päätösjuhlaa, jolloin on alettu taas syödä lihaa ja muita herkkuja.Ennenvanhaan uskottiin pääsiäisviikon tiistaina vuoltujen sytyketikkujen tuovan onnea, keskiviikkona laitettiin kello lehmän kaulaan. Torstaina ajettiin kiira, paha henki pois pihamaalta eli sammakot ja sisiliskot:

“Kitis kiira metsään,
piharikko pellon päähän”

Pitkäperjantaina ei saanut käydä kylässä, koko hiljaisella viikolla piti muutenkin käyttäytyä siivosti ja hiljaisesti.
Lankalauantaina poltettiin pohjanmaalla ja poltetaan yhäkin pääsiäisvalkeita, entisaikaan noitien ja trullien karkoittamiseksi.
Pääsiäisyönä kulkivat trullit toisten navetoissa viemässä karjaonnea leikkelemällä lehmiltä karvoja joskus myös hevosilta ja lampailtakin.

Pääsiäisenteitä:
“Jos pääsiäisaamuna aurinko tansii, tietää se hyvän vuoden tuloa, hyvää satoa”
“ Varis munii ensimmäisen munansa pääsiäisaamuna”
“Pääsiäisaamuna ei saa paljain jaloin astua lattialle, ettei sitten tulevana kesänä astu jalkoihinsa tikkuja eikä haavoja”
Pääsiäisenä on myös perinteisesti alettu keinua ja hypätä hypinlaudoilla, hypinlaudat tehdään asettamalla lauta isohkon kiven päälle.

Pääsiäismuna
Erityisesti pääsiäismunia maalataan ortodoksien keskuudessa, josta se on levinnyt luterilaisillekkin. Muna on ollut jo vuosisatoja yleinen luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva. Ensimmäisille kristityille muna oli symbolina iänkaikkisesta elämästä. Myöskin se symbolisoi Vanhaa Testamenttia (kuori) ja Uutta Testamenttia (munan sisus).
Ennen vanhaan pääsiäispaaston aikana (40 päivää, alkaen laskiaisesta) kananmunien syönti oli kielletty. Klaara ja Kotko sekä muut kanakaunokaiset munivat kuitenkin kiellosta huolimatta ja paaston loputtua munia olikin yllin kyllin ja niitä voitiinkin surutta vierittää, heittää ja pyörittää, liiskata ja haaskata.

Pääsiäismunien maalaus:
Pääsiäismunat voidaan maalata milloin tahansa pääsiäisen aikana, mutta hauskan ohjelmanumeron siitä saa myös pitkinä pääsiäispyhinä.
Kananmunat tyhjennetään.Munan molempiin päihin tehdään parsinneulalla varovasti reikä ja munan toisesta päästä puhalletaan sisältö ulos.Tyhjät munat huuhdellaan vedellä ja niiden annetaan kuivua.
Toinen vaihtoehto vanhan kreikkalaisen ohjeen mukaan on käyttää keitettyä munaa jota vielä paistetaan kymmenisen minuuttia uunin miedossa lämmössä.

Perinteisesti pääsiäismunat on maalattu vesiväreillä. Jokaiselle taiteilijalle laitetaan pöydälle sanomalehtiä suojaksi, oma vesikippo ja sivellin sekä munakuppi.
Munanmaalauksen helpottamiseksi kannattaa maalattava muna panna munakuppiin. Kun näkyvä osuus on maalattu, sen  annetaan kuivua, kääntäen muna sitten toisin päin ja jatkaa maalausta.
Pohjamaalatut munat voi vielä koristella kulta- tai hopeahilein. Muniin voi myös piirtää tusseilla eksoottisia kuvioita. Liimaa lisäksi muniin rusetteja, tupsuja tai voit koristella ne myöskin kreppi- ja silkkipaperikuvioin. Tuloksena on upeita, koristeellisia pääsiäismunia!

Pääsiäismunaleikki:
Leikinvetäjä on leikannut esimerkiksi aikakauslehdistä pääsiäismunan muotoisia kuvia. Jokaisesta munasta leikataan pois pieni pala. Munat piilotetaan. Jokaiselle leikkijälle annetaan leikattu pala. Hänen on löydettävä muna, josta leikattu palanen on. Toisia munia ei saa ottaa.

Kanaleikki:
Lapset asettuvat lattialle polvilleen. Leikinvetäjä kehoittaa lapsia sanomaan seuraavasti: ensimmäinen sanoo ”KOT”, toinen sanoo ”KOT KOT”, kolmas sanoo ”KOT, KOT, KOT”, neljäs sanoo ”KOT, KOT, KOT, KOT”, jne. Leikki kiertää niin kauan, että joku ryhtyy nauramaan jolloin hän putoaa pois. Sen jälkeen jatketaan jäljellä olevien kanssa kunnes jäljellä on yksi kilpailija.

Virpominen:
Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusalemiin kansanjoukkojen hurratessa.
Palmusunnuntaina lasten mieluisa leikki on kierrellä virpomassa.

Päivää ennen palmusunnuntaita poimitaan pajunoksia, jotta ne olisivat seuraavana päivänä mahdollisimman tuoreita. Hyvin kauniita virpomisoksia saa myös koivuista jos ne tuo pari kolme viikkoa ennen virpomista sisälle maljakkoon haaleaan veteen, palmusunnuntaina niissä on silloin jo pieniä hiirenkorvia.

Pajunoksat koristellaan värikkäin höyhenin, silkki tai kreppipaperein iloisen värikkäiksi. Niihin voi rautalangalla kiinnittää myös pieniä keltaisia perinteisiä pääsiäistipuja.Virpomisoksat laitetaan isoon koriin tai sen puutteessa ämpäriin.

Pikkuvirpojat pukeutuvat pääsiäisnoidiksi, pojat ovat esimerkiksi velhoja. Tytöt pukeutuvat värikkäisiin pitkiin hameisiin (äidin tai mummun vaatekaappi on aarre), paitoihin ja hartiahuiveihin, päähän sidotaan leuan alle liina ja jalkoihin saappaat tai muut sopivat jalkineet.
Kasvoihin värjätään kasvoväreillä (meikit eivät lähde kunnolla jälkeenpäin) suuret pyöreät punaiset posket ja nenänvarteen ja sen sivulle mustalla värillä pisamia. Huuliin voi sipaista punaista huulipunaa.
Mukaan voi ottaa luudan ja kahvipannun tai korin palkkioita varten.
Myös noitien kissat ovat suosittu pukeutumisen aihe. Musta hupullinen pusero yhdistettynä mustiin housuihin, hanskoihin ja kenkiin riittävät, huppuun voi ommella pahvista tai kankaasta kissan korvat samoin kuin takapuoleen häntä. Kasvot maalataan kissan kasvoiksi, eli kissan nenä ja ja siitä lähtevät pitkät viikset, silmien alapuolelle mustat ylöspäinkohoavat pitkät viivat.
Nykyään lapset naamioituvat myös pääsiäispupuiksi valkoisin hupullisin puseroin, valkoisin housuin ja hansikkaisiin. Pupun korvat on helppo tehdä leikatuista valkoisten sukkahousun lahkeista, jotka on täytetty rypistetyillä sanomalehden pallosilla. Ne voidaan ommella huppuun kiinni samoin kuin samalla tavalla tehty jänönhäntä takapuoleen.
Virpomisasut ovat varsin vapaamuotoisia ja mielikuvitusta kannattaa käyttää lasten pukeutumisessa.
Virpomaan lähdetään yleensä palmusunnuntaina aamupäivällä ja alkuiltapäivällä. Virpojat kiertävät talosta taloon ja lausuvat jonkin virpomisloitsun heiluttaen samalla virpomisvitsaa virvottavan edessä, tai jopa koskettaen virvottavaa.

Virvon varvon vitsasella,
tällä pajunoksalla
Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.

Miepä se virvon vitsasella,
kostan koivun oksasella
rikkahaksi, rakkahaksi,
ison talon isännäksi.
Isännälle ikä pitkä,
emännälle perä leviä,
tyttärelle punaset posket,
pojalle kaikki perinnöt.

Virvon, varvon
tuoreeks terveeks tulevaks vuueks
siulle vitsa, miulle palkka.
Virvon, varvon vitsasella
koitan koivun oksasella
luppaat sie munan vai kanan.
Virvon, varvon vitsat siul,
tulevan sunnuntain munat miul.

Virvon varvon
Tuoreeks terveeks
Tulevaks vuodeks,
Vanhasta nuoreks.
Sulle vitsa,
Mulle palkka.

Tuoreeks terveeks,
terveys enenemähän,
lääkkeet vähenemähän, tauti häviämähän.
Oma jalka kapsakka,
leipä suussa napsakka,
Jumala sinua siunatkoon.

Virpoi varpoi tuoreeksi terveeksi.
Lupaat sie munan kanastais,
voilusikan lehmästäis,
kaakun taikinastais,
lupaat sie munan vai kanan?

Virpoi varpoi vitsa uusi
kaunis niin kuin kukkiva kuusi.
Elämän onnea toivotan sulle,
parhaat lahjat annat sä mulle.

Virvon varvon vitsasella,
koitan kevätpajusella,
onnea oksalla tällä,
terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen.

Virvon varvon vitsasella,
pajusella piiskaelen,
korealla kopsuttelen,
värikkäällä väännättelen.
Isännälle ikä pitkä,
emännälle perä levii,
tyttärelle punaset posket,
pojalle hyvä hevonen.

Kun virpojat ovat virponeet, antavat he virpomisoksan virvotulle. Virvottu antaa vastalahjaksi pääsiäismunia, karkkia, suklaata, keksejä tai vaikkapa pari kolikkoa, mitä onkaan kukin pikkuvirpojien iloksi hankkinut.

Pääsiäisen taustaa:
Virpomisesta
Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusalemiin kansanjoukkojen hurratessa.
Palmusunnuntaina lasten mieluisa leikki on kierrellä virpomassa. Virpominen on vanha itäsuomalainen perinne, joka juontaa juurensa ortodoksien tavasta siunata pajunoksia, joilla virpoen palmusunnuntaiaamuna siunataan omaiset ja naapurit. Virpomisvitsat ovat olleet kolmihaaraisia pajunoksia, joissa oli kolme koristetta: aurinko, risti ja kukka pyhän kolminaisuuden symbolina. Oksat koristeltiin karamelli, kreppi- tai sanomalehtipapereilla.
Tavan ovat ottaneet omakseen myös luterilaiset perheet, joissa lapset kiertävät palmusunnuntaina sukulaisista ja naapurista toiseen virpoen ja siunausta toivottaen, samalla pyydetään myös palkkaa hyvästä teosta. Nykyään virpomisperinteeseen on sekoittunut Ruotsista Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle kulkeutunut trulliperinne ja nykyajan pikkuvirpojat ovatkin pukeutuneet noidiksi, mutta lukevat perinteisiä virpomisloruja. Tämän pääsiäisperinteen kohdalla itä ja länsi ovat yhtyneet.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille Siuro.infon lukijoille!