Vanhoja lapsiin liittyviä kansanviisauksia
Tietokirjailijana haastattelen paljon eri-ikäisiä ihmisiä ja suomalaisen kansanperinteen kohdalla iäkkäillä ihmisillä on paljon hyvää muistitietoa, niin Siurossa kuin muualla.
Lapsiin liittyvät entisajan uskomukset tulivat eteeni kun lähdin lenkille Siurosta Nokian keskustaan, tapasin siellä muutamia vanhuksia: "Ai olet Siurosta,no se on hyvin satoisaa aluetta,onkos sinullakin tulossa?", "Ai mikä?", "No lapsi tietenkin, tosin et näytä siltä mutta mistä sitä ikinä tietää kun kerran Siurolaisesta on kyse,siis monesko?" Minä: "No ei nyt sentään" :)
Keskustelu jatkui ja Siuro-Linnavuoren alue julistettiin lapsisatoisaksi : D
Lue mitä lapsista on sanottu!
Jos haluttiin tietää kuinka monen vuoden kuluttua tyttölapsi menee naimisiin meneteltiin seuraavasti. Otettiin lapsen päästä hius. Siihen kiinnitettiin sormus. Nyt riiputettiin sormusta tyhjässä juomalasissa ja niin monen vuoden kuluttua hän meni naimisiin kuinka monta kertaa sormus kilahti lasin reunaan.
Lapsia syntyi perheeseen niin monta kappaletta kuin mitä oli pappi vihkimisen aikana rykäissyt kurkkuaan.
Jos tuore aviopari oli valveilla koko hääyön syntyi perheeseen ensimmäiseksi poika.
Jotta tytölle ei tullut aikuisena kesakoita tuli keväällä tarkkailla pääskysien saapumista. Heti sellaisen nähdessään tuli tytön kasvot pestä vedellä ja heittää vesi pääskystä kohden. Silloin kaikkosivat kesakot pois hänen iholtaan.
Variksen pojasta kasvaa varis ja Kauppisen pojasta Kauppinen.
Lepänkannosta leppä kasvaa, Kolehmaisesta Kolehmainen.
Yleisesti uskottiin, että jollei poikalapselle laiteta toiseksi nimeksi isänsä nimeä alkaa hän vihata vanhempiaan.
Että tyttö saisi isot rinnat äidin tuli paistaa vartaassa pässin kivekset ja syöttää ne tytölle. Keino oli niin varma, että sitä verrattiin lääkärin määräämään lääkkeeseen.
Uskottiin, että lapset tulivat sen vanhemman näköisiksi kumpi oli ollut halukkaampi ja inokkaampi sukupuolisesti lasta tehtäessä.
Ei hätäilemällä saa muuta kuin vaivaisia lapsia.
Herroilla lapset, köyhillä kakarat
Nuttu nurin, onni oikein
Poikalapsen saamisessa auttoi keino jossa sänky ennen vuoteeseen menoa käännettiin huoneessa pitkinlatiaan (Lattialautojen suuntaiseksi). Tyttölapsen kohdalla taas päinvastoin
Poikalapsen syntymän saatoi ennustaa odottavan äidin katseesta. Jos se oli terävä syntyi poika, lempeä tuli tyttö
Mikä lapsena lastataan, se miehenä mieleen muistetaan.
Jos aviopari halusi poikalapsen tuli lasta tehtäessä molempien katsoa laudassa olevaan oksaan. Jos haluttiin tyttöä piti molempien katsoa tiukasti oksan reikään.
Ei lapsia tehtäessä leipävartaaseen katsota!
Jos odottavan äidin kasvoissa oli paljon maksaläiskiä synnytti hän pojan, muutoin tytön.
Lapsen syntymähetkellä vallinneilla Ilmoilla uskottiin olevan vaikutusta lapsen kohtaloon. Jos lapsi syntyi kaunilla ilmalla, oli hänen elämänsä valoisaa. Sateisella säällä syntyneelle se taas oli oleva raskasta ja vaikeaa.
Lapsenlapsi on aina ollut isovanhempien ilonaihe ja hellimisen kohde. Sanotiin, että: ”Oma lapsi on lapsi, mutta lapsenlapsi on lapsukainen!” Eräs vahempi pappismies tokaisi kerran, että jos hän olisi tiennyt kuinka mukavia lapsenlapset ovat, olisi hän tehnyt ne ensimmäisenä.
Jos juuri syntyneestä lapsesta haluttiin tulevan kaunis ja kuuluisa tuli hänet heti synnytyksen jälkeen nostaa kattoa kohti.
Tytölle sai suuret ja kauniit silmät jos äiti raskaana ollessaan tuijotti suurilla silmillä peiliin.
Joskus suuri lapsilauma synnytti hyväntahtoisia lausahduksia: ” Kyllä sitä on maata menty vaan ei ole nukuttu, sanoi ukko kun lapsilauman näki!”
Synnytykseen liittyi muinoin uskomus, että jos lapsi syntyy yläkuun aikana niin hän elää vanhaksi. Mutta jos synnytyksen aikana on alakuu kuolee lapsi nuorena.
Joskus vastasyntyneellä oli tukassaan kaksi pyörtyväistä. Tätä pidettiin varmana merkkinä siitä, että hän aikuisena tuli asumaan kahdessa valtakunnassa.
Jos lapsi synnyttyään piti käsiään kovin kiinni, tuli hänestä aikuisena hyvin säästäväinen.
Vaikka on kuinka hyvä lapsi, kyllä hän hoitonsa tarvitsee
Jos vastasyntyneestä lapsesta haluttiin tulevan aikuisena rikas, niin piti hänen ensimmäiseen pesuveteensä laittaa kolikoita vadin pohjalle
Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
Laita paha matkaan ja mene itse perässä.
Ennen uskottiin vahvasti, että ristiäisissä piti kummien vähän tanssia, jotta lapselle ei tulisi väärät sääret.
Lapsista saatiin sopuisia ja sosiaalisia jos heidät kaikki kastettiin samassa kastemekossa, eli se kastemekko joka on ollut vanhemman lapsen päällä kastettaissa pidettiin tallella ja puetiin sitten nuoremman lapsen ylle, kun häntä kastettiin.
Kansan yleinen käsitys oli, että jos lapsi kastettaessa itki, tuli hänelle hyvä lauluääni.
Pienen lapsen kiukuttelua pyrittiin sietämään. Kirkuvasta lapsesta saatettiin hyväntahtoisesti sanoa: ” Kas vain kun pieneen piirakkaan on pantu noin paljon sydäntä.
Jos kummi lapsen itkiessä kastettaessa keikutteli häntä sylissään, tuli lapsesta mielipuoli
Opeta lapselle lapsena, älä enää kun on korva korvan tasalla!
Ennen kastamista ei lapsen nimeä saanut sanoa sivullisille, muuten lasta kohtasi elämässään onnettomuus.
Hyväntahtoista vahingoniloa on nähtävissä sanonnassa: ” Vahinko ei tule yksin, sano entinen tyttö kun kolmoset sai!”
Kun lapsi syntyi, ja hänelle laitettiin nimeksi kastettaessa se nimi, joka oli sinä päivänä almanakassa, tiesi se sitä, että lapsesta tuli onnellinen ihminen.
Leikki on lapsen työtä.
Jos lapsen kastamisen jälkeen pappi viskasi kasteveden ulkona puhtaaseen paikkaan mahdollisimman korkealle, tuli lapsesta aikuisena iso ja rikas
Poikien erityisasemaa lasten joukossa kuvaa hyvin sanonta: ” Paljon lapset pahaa tekevät, poikalapsi saakin tuhansien markkojen edestä tehdä joka päivä!”
Jos vanhemmat halusivat, että lapsesta tulee aikuisena voimakas, niin piti hänelle antaa ensimmäiseksi tammahevosen maitoa.
Lapsien lukumäärää pidettiin rikkautena. Saatettiin sanoa: ”Yksi on tuhannen alku, sanoi isä kun ensimmäinen poika syntyi!
Lapsi on lapsi kuninkaankin.
Jos haluttiin lapselle hyvä ja terve iho, piti huolehtia siitä, että lapsi ensimmäisen kerran eläintä silittäessään silitti koiraa ja vasta sitten kissaa. Lopputulos oli silloin varma.
Lapsen vasenkätisyyttä pidettiin suvun rappeutumisen enteenä. Siksi vanhempien tuli tehdä kaikkensa, että lapsi tottui käyttämään oikeaa kättään
Jos lapsen kummi oli raskaana kuoli joko kummin lapsi tai kastettava lapsi.
Jos jollekin avioparille oli siunaantunut poikkeuksellisen paljon lapsia saatettiin sanoa: ” Ei rakkaus varallisuutta katso.”
Lapsesta tuli aikuisena köyhä ja kipeä jos hänen hampaansa kasvoivat ristiin. Mutta jos hampaat olivat leveät ja suuret hän sai elää ikänsä rikkaudessa.
Lapsen synnytyskipuja voitiin vähentää pitämällä synnytys mahdollisimman salassa muilta ihmisiltä. Varma keino polttojen lieventämiseksi oli myös se, että otettiin kuppiin suoloja ja annettiin synnyttäjän miehen hämentää niitä ”vehkeellään”. Sitten suola juotettiin synnyttäjälle.
Lapsen isän ollessa pois kotoa sanotaan lapselle: ” Isä sylkäsi päälaellesi.” Jos lapsi silloin koetteli päätänsä edestäpäin, on isä lähellä kotia, mutta jos hän koetteli takaraivon puolelta, oli isä kaukana.
Jos lapsella oli punainen tukka sanottiin hänestä tulevan aikuisena hyväluonteinen tai sitten äärimmäisen pahansisuinen.
Suurisuisesta lapsesta sanottiin tulevan luonteltaan hyvänlaatuinen. Jos lapsella oli suu kuin pikkuruinen ruusunnuppu, hän oli aikuisena kuin pippuri luonteeltaan.
Uskottiin, että ihminen muodostuu sen mukaiseksi, minkä eläimen lihaa hän on ensi kerran elämässään syönyt. Lampaan lihasta tuli ihosta pehmeä, mutta sianlihasta finninen ja halkeileva.
Kauniit, kiiltävät ja hyvin kasvavat hiukset lapsi sai kun ne aina leikattiin kuun kahdeksantena päivänä.
Jos tyttö sai lapsen eikä isästä ollut tietoa saatettiin tokaista: ” Vahinko ei tule kello kaulassa - muille kuin tytöille!
Jos lapsella oli ihottuma, parani se kun otettiin vanhasta aidasta sen pohjoispuolelta naavaa, pyyhittiin sillä lapsen ihoa ja heitettiin sitten naava samaan suuntaan mistä se oli otettu.
Pienen lapsen katsoessa kieroon hoidettiin sitä seuraavalla tavalla. Lapsen vanhempien paritellessa otettiin simennestettä pumpuliin. Kun tällä sitten pyyhittiin lapsen niska ja silmät oikenivat hänen silmänsä.
Liirun laarun lapsen kanssa, mielin kielin mielettömän.
Jos lapsen kuulossa oli vikaa parani se kaatamalla hänen korvaansa jäniksen kusta.
Kun lapsi alkoi nikottelella parannettin se juottamalla hänellä vettä. Samalla lapsen tuli joka kerta katsoa mukin pohjaan.
Lapsesta tuli näpistelijä jos häneltä alle vuoden ikäisenä leikattiin saksilla kynnet. Senvuoksi olikin lapsen kynnet hampain pureksittava lyhyemmiksi.
Tytöistä uskottiin, että jos he aina iltaisin kampasivat hiuksensa ennen nukkumaan menoa oli tuleva aviomies häntä paljon vanhempi.
Sanottiin, että pojan nyrkkien päällä on hänen tulevan vaimonsa nimikirjaimet. Kun puristaa kätensä nyrkkiin niin, että verisuonet nousevat koholle näkyy vasemmassa kädessä ensimmäinen kirjain etunimestä ja oikeassa sukunimestä. Sama pätee myös naiseen, hän näkee nyrkeistään tulevan miehensä nimikirjaimet.
Jos tyttö halusi tietää missä päin hänen tuleva aviomiehensä asui, asetettiin vasemman peukalon päälle leppäkerttu. Leppäkertulle sanottiin: ”Lennä, lennä leppäkerttu sinne päin, mistä kullan saan!”
Tyttölapsen tulevan luonteen aikuisena sai selville seuraavasti. Otettiin lapsen päästä kuiva hius ja vedettiin se kynnen välitse. Jos hius meni kokeessa kippuraan, merkitsi se sitä, että tytöstä tuli pahansisuinen.
Pieniä poikia saatettiin opastaa jo lapsena: ” Joka ei kolmeenkymmeneen viisastu ja kuuteenkymmeneen rikastu, ei ole toivoa kummastakaan!”
Jos haluttiin, että perheen tulevat lapset oppivat aikaisin puhumaan ja kävelemään meneteltiin seuraavasti. Lapsen äidin tuli kuulutuksien aikana olla liikkeessä ja puhua vilkkaasti itsekseen.
Lapsista tuli huonokuuloisia jos vanhemmat eivät olleet ennen avioliitton solmimista ollet kirkossa kuuntelemassa kuulutuksiaan.
Jos tyttöllä oli keskimmäinen varvas isoa varvasta pitempi tuli hänestä isona vallanhimoinen johtaja jotka pitivät isona miehiä tohvelin alla.
Perheeltä meni lapsionni jos vieraat eivät kylässä käydessään istuneet hetkeksi. Sanottiin: ” Istumaan, ettei mene lapsionni!”
Lapsen kommelluksia katsottiin ns. läpi sormien: ” Se on eteenpäin vaikka nenälleen kaatuisi!”
Jos nuori aviopari halusi paljon lapsia, tuli ensimmäisellä yhteisellä aterialla kiertää pöytä. Silloin ulottui tulevaisuudessa lapsirivi molemmin puolin pöytää.
Jos et katso lasta kahta vuotta, saat katsoa koko elämän!
Kansa uskoi vahvasti, että jos morsian vihittäessä katsoi liian tarkasti ja pitkään vihkivään pappiin, tuli lapsista papin näköisiä.
Lapsien suurta lukumäärää ei pidetty pahana asiana. Sanottiin, että lapsi tuo leivän tullessaan. Joskus sanottiin myös, että lapset ovat köyhän rikkaus.
Lapsista saatiin kauniita jos morsian ensiksi näytti kihlasormustaan hyvin kauniille ihmiselle ja sitten vasta muille.
Ei lastu kauas kannosta lennä!
Ei omena kauaksi puustaan putoa!
Uskottiin, että nuoren avioparin tullessa vihiltä tuli ensimmäisestä lapsesta sen luontoinen ihminen kuin mitä oli se henkilö joka tuli heitä vastaan ensimmäisenä.
Jos haluttiin kauniita lapsia tuli ennen vihkimistä huntua kiinnitettäessä antaa huoneen ovella huntuviinaryyppy jollekkin kauniille ihmiselle ( Pulskalle miehelle)
Lapsen ensihuutoa synnytyksen yhteydessä seurattiin tarkasti. Jos lapsi syntyessään huusi isäänsä niin tuli seuraava lapsi olemaan poika, mutta jos hän huusi äitiä niin seuraava lapsi oli tyttö.
Kaksoslapsia syntyi aina silloin kun nainen oli syönyt sellaista leipää jonka jauhoissa oli ollut kaksihaaraisia tähkiä.
Vanha lapsuuteen liittyvä kansanviisaus.
Jos naimisissa oleva nainen meni ulos ilman päähinettä tuli hänen lapsistaan vähäjärkisiä ja kaljupäitä.
Kauniita lapsia sain parhaiten tekemällä niitä kauniilla säällä ja mieluimmin auringon paisteessa.
Lapsista tuli ärrävikaisia jos lasta tehtäessä jommalta kummalta pääsi pieru. Tosin sanottiin, että joka pieruansa häpee sillä on muutakin salattavaa.
Lapsen syntymää odoteltaessa toivoivat vanhemmat, että kaikki tapahtuisi aamupuolella vuorokautta, koska silloin lapsesta kasvaisi reipas ja tarmokas ihminen. Muutoin uninen ja hiljainen.
Hyvin yleisesti uskottiin, että yläkuulla tehtiin poikia, alakuulla tyttöjä, pohjatuulella poikia, etelätuulella tyttöjä. Jos kuu oli ”vasenkätinen” (voitiin tarttua vasemmalla kädellä) ei lapsenhankintaan saanut ensinkään ryhtyä.
Varma keino poikalapsen saamiseksi oli sellainen, että mies kietoi oikean kiveksensä ympärille sinisen nauhan ja nousi naisen päälle oikealta puolelta sänkyä. Asian varmistamiseksi oli hyvä laittaa sängyn alle miehisiä työkaluja. Tyttöjä hankittaessa tuli menetellä juuri päinvastoin.
Poikien hankkimisessa auttoi jos lapsen tekotapahtumassa oli miehellä karvalakki päässä ja kintaat kädessä.
Ennen uskottiin, että tuleen piti aina panna puu vahvempi pää edellä. Sanottiin, että siten menetellen syntyvät lapset oikein päin.
Lapsen kaipuu saattoi olla etenkin yksinäiselle naiselle raskas kestettävä. Muut vitsailivat hänet nähdessään: ” Toivossa elämme ja aikaamme vietämme, sanoi vanhapiika kissalleen!”
Tytöstä sai luonteeltaan kainon ja pidättyväisen kun äiti raskaana ollessaan piti edessään ehjää esiliinaa.
Lapsia omat lapset, kakaroita naapurin lapset.
Odottavan äidin vatsan ulkomuoto kertoi syntyvän lapsen sukupuolen. Jos vatsa oli oli enemmän oikealla puolella ja terävä syntyi poika, muutoin tyttö.
Jos saunassa löylyä heitettäessä kuului kiukaasta paukahdus voitiin perheessä odottaa seuraavaksi lapseksi poikaa, muutoin tyttöä.
Jos odottava äiti pääsi suuttumaan syntyi vihaisen näköisiä lapsia ja mikä pahinta, vielä sen näköisiä jolle äiti oli suuttunut.
Kun sikiön kehitys kääntyi elonpuolelle ei tulevan äiti saanut kulkea kylillä, muutoin lapsesta tuli sen miehen luontoinen joka sattui ensimmäisenä tulemaan vastaan.
Jos raskaana olevaa naista taputettiin vaikka takapuolelle, tuli lapselle vastaavaan paikkaan musta jälki.
Jos odottava nainen näkee tulipalon, tulee lapseen ihottuma.
Kovimpa se pysy hajotti. Tällä hauskalla sanonnalla haluttiin tuoda julki ihmetys siitä, että joku oli saanut esim. harvinaiset kolmoset.
Ensin lasta lattialla, sitten pellolla perhettä.
Ilona käki metsässä, pieni lapsi lattialla.
Lasten suusta kuullaan totuus!
Musta minä muiden nähden, valkea oman emosen
Lämmin paita liinainenkin, oman äidin ompelema, vilu vaippa villainenkin, vaimon vierahan tekemä.
Nuorta narrataan ja lasta uskotellaan
Neuvo kerran miestä, kahdesti lasta
Muna kanaa neuvoo
Lapsen vierottaminen rinnasta tapahtui parhaiten niin, että viimeisellä imetyskerralla äiti oli kynnyksen toisella puolella kuin lapsi. Silloin lapsen vieroitus onnistui hyvin.
Lapsista tuli hyviä lukijoita ja he pärjäsivät opintiellä jos lasta tehtäessä oli naisen haarojen alla sängyssä avattu kirja.
Uskotaanko? :D