Miljoonamutkasta Salamantaloille

Monille Nokialle ja Siuroon muuttaneille uusille asukkaille nokialaiset ja siurolaiset paikannimet eivät ole tuttuja ja asiaa helpottaakseni katselin netistä, että löytyykö asiasta mitään tutkimusta ja löysin tämän seuraavan, joka kannattaa kaikkien lukea:

Tampereen yliopisto
Kieli- ja käännöstieteiden laitos
PIRHONEN MARIA: Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet
Pro gradu –tutkielma, 56 s., 6 liite.
Suomen kieli
Maaliskuu 2004

Tutkimus tarkastelee Nokian epävirallista kaupunkinimistöä lähinnä siitä näkökulmasta, millaista Nokian epävirallinen nimistö on rakenteeltaan ja nimeämisperusteiltaan. Lisäksi tutkittavana ovat usein nimistössä esiintyvät kielelliset piirteet, nimeämiskohteet, nimiketjut sekä nimien asenteellisuus ja huumori. Aineisto käsittää epävirallisia kaupunkinimiä koko Nokian kaupungin alueelta yhteensä 465 kappaletta.

Nimeämiskohteita ei keruuvaiheessa mitenkään rajattu, ja näin nimistössä on sekä kaupunkikulttuurinimiä että luontonimiä. Nimet ovat pääasiassa käytössä olevia, mutta mukana on myös nimiä, jotka ovat jo poistuneet käytöstä, mutta ovat käyttäjiensä mielessä vielä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Nokian virallisessa nimistössä on, että  Siuron Saunakylän kaavassa olevat kadunnimet ovat saaneet nimensä tämän epävirallisen paikannimen mukaan.

Paikalla, jossa Kyrösjärventie muuttuu Jokisjärventieksi, lähellä nykyistä Purso Oy:tä, sijaitsi 1920–30-luvuilla taloja, joiden pihoihin ei jyrkän rantatörmän vuoksi noussut kaivovesi. Talojen väki kävi töissä massatehtaalla, ja koska työssä likaantui helposti, antoi kartano luvan ihmisille rakentaa saunansa aivan rantaan kartanon maille. Rannassa olikin pieniä saunoja paljon, muutamilla taloilla jopa kaksi. Toinen oli saunomista ja toinen pyykkiä varten. Paikkaa alettiin kutsua Saunakyläksi, ja vaikka talot ja saunatkin on jo aikoja sitten purettu, nimitys on säilynyt näihin päiviin asti. Kun alue kaavoitettiin, kadunnimet jäivät muistuttamaan tästä epävirallisesta paikannimestä: Kiulukatu, Vihtakatu, Kiuaskatu, Patakatu ja Vamppukatu. Nokian virallista nimistöä on tarkemmin tutkinut Jari Eskelinen pro gradu –tutkielmassaan Kadunnimet ja niiden suunnittelu Nokialla (Eskelinen 1995).

Itse muistan kun aiemmin Siuronkallio oli nimetty lähinnä Siuronkallioksi numeroineen ja koska vierailijoiden, taksien, ambulanssien jne. oli hyvin vaikeaa löytää oikeisiin osoitteisiin, nimettiin kadut uudelleen ja Marketta Kalmanlehto keksi monet nyt käytettävistä kadunnimistä Siuronkalliolla, ellei peräti sitten kaikkia?

Siurossakin paikkojen nimiä on nimetty puhekielellä uudelleen ja se herättää väliin hämmennystä uusissa asukkaissa ja jos tiedätte niitä, niin moni olisi varmasti iloinen, jos kommentteihin lisättäisiin tietoutta mitä täältä löytyy.

Jukolanahde Siuronkalliolla sai aikoinaan nimensä Metsäruusin perheestä, jossa tietääkseni oli useita poikia. Vesitien Marketta käsittääkseni nimesi Siuronkalliolla sijaitsevan vesipostin mukaan, josta monet asukkaat hakivat vielä 2000-luvullakin vetensä koska kunnallista verkostoa ei ollut mutta se toteutettiin sittemmin. Vesipostin käyttö oli aiemmin erittäin ahkeraa mutta nyttemmin hiljentynyttä. Vesiposti oli aikoinaan kaikkien vapaassa käytössä mutta koska käyttö alkoi olla niin hurjaa, laittoi kaupunki menolle stopin ja jakoi avaimet vain vesipostia oikeasti tarvitseville.

Majatalontie on tietenkin nimetty nykyisen Favenin talon mukaan, joka ennen oli majatalo. Työväentalontie kallion päällä sijainneen työväentalon mukaan jne. Ihan loogista.

Syntyperäiset siurolaiset osaavat varmasti kertoa paljon eri paikkojen nimeämisen historiasta, joten kommentoimaan vain! Ja muistakaa lukea Maria Pirhosen hieno Pro gradu-tutkielma!