< -- Siuron vaiheet 1890-luvulta alkaen | Kauppa- ja liike-elämä -- >

Muuttoliike

Tehtaat vetävät väkeä
Vuosi 1904 oli Pirkkalalle hyvä muuttovuosi. Tämä johtui valtaosin kumitehtaan ja Siuron sahantoiminnan alkamisesta.

Teollisuus maaseutu ja esikaupunki Pirkkala

Vapaan rakentamisen Siuro ja Pispala
Siuron teollisuusyhdyskunnassa Pirkkalan länsilaidalla sekä pispalassa ja sen lähikylissä pitäjän itälaidalla kehityksen rattaat pääsivät vauhtiin samoihin aikoihin. Pori Tampereen rautatie houkutteli molemmille seuduille teollisuutta ja sen mukana ihmisiä. Molemmat yhdyskunnat rakennettiin vapaasti vuokraamalla ilman rajoituksia. Molemmat alueet rakennettiin vaikeaan rinnemaastoon. Siuroa on ominaisuuksiensa takia kutsuttu pienois Pispalaksi.

Siuro oli 1890-luvulle saakka puhdasta maaseutua. Frans Knuutilan isännöimä Knuutilan kartano hallitsi Penttilän kylää, jonne Siuro kasvoi. Vuonna 1903 Frans Knuutila omisti Knuutilan rälssikartanon lisäksi Penttilästä Marttilan, Ippilän, Lahden ja Metsä-Haukkalan tilat. Hänellä oli kaksi lampuotia ja yhdeksän torpparia. Rautatien tulo vuonna 1895 muutti elämän kulun. Siurosta tuli myös merkittävä liikenteen solmukohta, rautatien ja vesireitin risteys.

Rautatien vanavedessä Siuroon perustettiin sahoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Suoniemen puolella. Sahatyöntekijöistä suurin osa asui kuitenkin Pirkkalan puolella. Haukkalan tila vuokrasi työväelle tontteja vaikeasti rakennettavalta Siuronkalliolta. Kylässä Haukkalan maalla asuinrakennusten määrä kolminkertaistui 15:sta 45:een vuosina 1897-1903.

Valtion saha ja Elvingin puuhiomo vilkastuttivat yhdyskuntaa vuosisadan alussa. Vuosina 1895-1915 Penttilän kylän väkiluku nousi 182:sta 630:een. Siurolaisten elinolot muuttuivat rajusti. Vuonna 1880 Penttilän kylässä käytännöllisesti kaikki toimivat maatalouden parissa. Kylässä oli kolme maanomistajaa ja yksitoista torpparia. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin maatalous elätti koko väestöstä enää 42% eli hieman useamman kuin teollisuus ja käsityö yhteensä. Rippikirjasta laskettuna teollisuuden ja käsityön osuus ammatissa toimivista oli Siurossa vuonna 1900 sekatyöntekijät mukaan luettuina jo 60,5%, mutta tämä luku lienee liian suuri. Palvelutyöväen osuus oli pudonnut kolmestatoista runsaaseen viiteen prosenttiin.
Kaupantekokin oli yhdyskunnassa alkanut kahden kauppiaan voimin. Torppareita oli edelleen yksitoista. Maanomistajia oli kaksi. Siurosta tuli muutamassa vuodessa vilkas kunnan ja lääninrajan halkoma liikenne, saha- ja kauppayhdyskunta.

Lähde: Nokian ja Pirkkalan historia, Jussi Koivonienu ja Pekka IKaarnainen

< -- Siuron vaiheet 1890-luvulta alkaen | Kauppa- ja liike-elämä -- >