Tuntuu vähemmän mediaseksikkäältä kertoa luontoamme uhkaavista lajeista, kun kesäpäivä on hehkeimmillään, perhoset lepattavat ja valoisat illat ja yöt hellivät - mutta ne me tunnemme, näemme ja koemme omin aistein :)

Vuosi sitten sivusin vieraslajeja, jotka eivät ilman ihmisen apua olisi päässeet karkaamaan luontoomme. Vieraslajeja on

useasta lajiryhmästä nisäkkäistä ja kasveista perunaruton kaltaisiin viruksiin. Ne aiheuttavat monenlaista uhkaa ja tuhoa alkuperäiselle luonnolle. Nyt maa- ja metsätalous-ministeriössä on valmistunut vieraslajistrategia karkulaisten kuriin saattamiseksi.

Strategian ja sitä seuraavan toimintaohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on muun muassa jättiputken hävittäminen Suomesta. Jatkossa on kiintoisaa nähdä, mitä keinoja käytetään esimerkiksi rapuruton, supikoiran tai lamaannuttavalla tavalla levinneen lupiinin hävittämiseksi.

 Jo tässä vaiheessa viranomaiset keräävät netissä yleisön havaintoja vieraslajeista eri puolilla Suomea. Vieraslajistrategia löytyy kolmen ämmän sivuilta ja vieraslajien Pirkanmaan havaintokaavake vaikkapa googlaamalla "ilmoita vieraslajit Pirkanmaalla".

Vieraslajeja voi torjua myös omatoimisesti. Ensiapuna jättiputken ja lupiinin leviämiseksi pitää estää niiden siementen leviäminen. Kukkavanat pitää katkaista ennen siementämistä, mutta niiden paikka ei ole komposti. Hävitetyksi näitä kumpaakaan ei kitkemällä saa, mutta leviämistä se estää.

Olin naiivi luullessani, että Siurossa ei ole palovamman kaltaisia oireita aiheuttavaa jättiputkea. Olin väärässä, sillä törmäsin siihen Penttilässä Heikkilänpellolta länteen laskevan puron varrella.

Tässä paikassa jättiputki on todellinen uhka Ruutanan luonnonsuojelualueen pähkinäpensaslehdolle. Jättiputki suosii Ruutanan lehdon kaltaisia reheviä ja kosteita kasvupaikkoja, vaikka se kasvaa kuivemmissakin olosuhteissa.

Minkki on yksi muulle luonnolle tuhoisimmista vieraslajeista. Se on levinnyt myös Siuroon ja lumijälkiä on nähty muun muassa Kauniaisissa. Minkki pystyy saalistamaan niin maalta, vedestä kuin puistakin. Olen nähnyt, kuinka minkki kiipesi puuhun järripeipon pesälle ja ryösti munat. Siinä eivät järriemojen itkut auttaneet.

Viime kesänä laulujoutsenpari pesi ja aloitti haudonnan Piikkilänjärven itäpäässä. Yhtenä yönä kuulin joutsenten mekastavan ja läiskyttävän siipiään. Meteli kuullosti siltä, että pesällä tapahtui jotakin poikkeusellista. Aamulla mennessäni katsomaan laulujoutsenet olivat poissa pesältä.

Muutaman päivän kuluttua ne alkoivat hautoa uudelleen, mutta keskeyttivät sen. Mitä ilmeisimmin minkki tai supikoira oli ollut pesällä. Samoin viime kesänä ruskosuohaukan pesintä meni myttyyn supikoiran vuoksi.

Valtaosa villeistä minkeistä on turkistarhoilta karanneita. Tarhoilla eläimet ovat epäinhimillisissä olosuhteissa. Turkistarhaus aiheuttaa ympäristöhaittoja ja minkki on suuri uhka muulle luonnolle ja erityisesti linnustolle.

Luonto-Liitto on julkaissut aloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi.

Tavoitteena on kerätä 50 000 allekirjoitusta ja nyt niitä on koossa jo 20 000. Aloite löytyy netistä www.luontoliitto.fi

Ja tämän ekoteon jälkeen on aika upottaa varpaat veteen kaulaa myöten.

Ihanaa kesää,

                   mansikoita

                                      ja vielä yöttömiä öitä!