Kuvat Anne Viitalaakso-Kaasalainen

Siurossa ja lähiympäristössä on runsaasti geologisia kohteita. Yksi mielenkiintoisimmista on Intianlahdesta Knuutilan kartanon itäpuolelle virranneen muinaisuoman kanjoni. Nokianvirran vedet huilasivat tätä Intianlahden kautta kulkevaa uomaa Kuloveteen viimeisen jääkauden jälkeen noin 8000 - 5000 vuotta sitten.

Muinaisuoma liittyy viimeisen jääkauden jälkeen tapahtuneeseen maan nousemiseen. Jääkauden aikana mahtava, jopa kolmen kilometrin paksuinen jäämassa painoi maan kuorta lommolle. Noin 10 000 vuotta sitten alkaneen jään sulamisen jälkeen maan kuori alkoi hiljalleen nousta ja palautua entiseen muotoonsa "pyöreäksi" palloksi.

Viisituhatta vuotta sitten maa oli noussut siinä määrin, että Tammerkosken kohdalla ollut kallio murtui ja sai Näsijärven vedet virtaamaan etelään Pyhäjärveen. Sitä ennen Näsijärven vedet olivat laskeneet Pohjanlahteen.

Suunnilleen samaan aikaan murtui Nokialla Alasenlahden itäpäässä Lukkisalmen kohdalla oleva kallio. Siitä alkaen Nokianvirran vedet pauhasivat uutta uomaa Lukkisalmen kautta Kuloveteen. Vettä ja kiintoainesta virtasi muinaisuomaan tämän jälkeenkin ja näin Intianlahden kautta kulkeva uoma vähitellen umpeutui Kuloveden laskukohdasta ja madaltui muutoinkin.

Muinaisuoma sijaisee pari-kolme sataa metriä nykyisen uoman pohjoispuolella. Se on edelleen nähtävissä sekä kartoissa että maastossa. Nyt muinaisuomassa on umpihankeen tallottu kovapohjainen polku, joka on helposti löydettävissä. On kiehtovaa kulkea polkua ja ajatella, kuinka valtavat vesimassat ovat muinoin virranneet yli kymmenen metrin korkeudessa pään päällä.

Polun lähtöpaikka on Knuutilan kartanon koillispuolen pellolla ja merkitty lautakyltillä ja sinipunaisella nauhaparilla. Noin kahden kilometrin mittainen reitti johtaa Intianlahdelle ja sieltä Lukkisalmentielle, jota pääsee takaisin Knuutilaan. Reitin kokonaispituus on noin neljä kilometriä.

Knuutilan lähtökohdassa uoma on leveä, mutta kapenee Intianlahtea kohden. Samalla uoman molemmin puolin olevien kallioiden seinämät jyrkkenevät ja luovat kanjomaisen tunnelman. Muun muassa palokärki ja pohjantikka elävät uomalla ja niiden ruokailujälkiä näkyy kelottuvissa puissa.

Muinaisuoman polku on kaikkien käytettävissä niin kauan kuin uoman pohjalle ei kerry lumien sulamisvettä. Polun varrella on sammalia, kääpiä ja muita lajeja esitteleviä kylttejä. Polku on tehty Nokian luonnon ja Siuro-Seuran toimesta. Polku vain paranee käytöstä ja kutsuu kulkijoita. Tervemenoa!