Kuvat Anne Viitalaakso-Kaasalainen: Sinitiainen ja kevättä rummuttava käpytikka

Pakkanen narskuu jalkani alla, mutta kevään merkit ovat ilmassa. Talitiaisten erilaiset versiot titityystä, viherpeipon kanarialintumaiset visertelyt ja käpytikkojen reviirirummutukset ovat jokapäiväistä musiikkia.Talven ote on vielä tiukan pitävä mutta ensimmäiset lintulajit ovat jo aloittaneet pesintäpuuhansa. Kylmien öiden keskellä se tuntuu uskomattomalta - eikö niiden olisi järkevämpää odottaa kevättä ja säiden lämpenemistä? Talvipäivän seisauksesta päivä on pidentynyt jo noin kuusi tuntia.

Valon lisääntyminen on minulle aina yhtä vastustamattoman hurmaavaa keväästä kevääseen. Valo tekee hyvää meille ihmisille ja se säätelee myös luonnon vuoden kiertoa enemmän kuin lämpötila. Päivän pidentyminen laukaisee varhaisimmat lintulajit aloittamaan pesintää edeltävän soidintamisen lumen ja pakkasen keskelläkin. Niinpä olemme jo muutaman viikon ajan saaneet nähdä muun muassa korppien kuhertelevan ilmassa. Arvokkaasti kronkkuvana vanhan metsän ilmentäjälintuna tunnettu korppi heittäytyy soidinaikaan aivan villiksi. Korppiparin voi nähdä lepattavan ilmassa perhosten tavoin ylös ja alas erilaisia liikuttavia ääniä päästellen. Se on niiden kosiotanssia.

Korpin tavoin muutkin varislinnut pesivät ensimmäisten joukossa ja niinpä Siuron ja Kuljun kartanon naakkayhdyskuntien linnut ovat jo pareittain varanneet käyttämättömät savupiiput ja  kolopuut. Varikset ja harakatkin nököttävät kylki kyljessä.

Useimmat pöllölajimme, kuten komeat huuhkajat voivat aloittaa pesintänsä varhain. Hyvinä myyrävuosina myös helmi-, lehto- ja viirupöllöt huhuilevat jo helmikuussa. Näin oli muun muassa viime vuonna, jolloin oli talvikuukausina hyvä myyrätilanne, joka sittemmin romahti. Jos myyrä- eli ruokatilanne on huono, pöllöt jättävät pesintänsä kokonaan väliin.

Mielestäni tämä on yksi luonnon lukemattomista ihmeistä ja hieno osoitus lajien sopeutumisesta rankkoihin olosuhteisiin - miksi tehdä jälkikasvua, jos ruokatilanne on huono. Myyrien runsaus kulkee sykleissä ja huonoa myyrävuotta seuraa hyvä ennemmin tai myöhemmin.

Pöllöjen ja varislintujen lisäksi iso- ja pikkukäpylintu ovat varhaisia pesijöitä. Tänä talvena niitä vain ei ole näkynyt näillä main ja se johtuu huonosta ruokatilanteesta. Kuusissa ja männyissä ei ole käpyjä tai niissä on huonosti siemeniä ja käpylinnut ovat lähteneet vaellukselle ruoan perään.

Kokoonsa nähden käpylinnut ovat varhaisina pesijöinä käsittämättömiä selviytyjiä. Niillä on poikaset jo huhti - toukokuussa, jolloin lumi- tai räntäsadetta saattaa tulla päivittäin. Tällöin toinen emoista istuu tiukasti pesällä lämmittämässä poikasia lumihattu päässään toisen ruokkiessa kumppaniaan. Tasa-arvo toimii!