Siuronkosken silta
< -- Siuron työväenyhdistys | Kiihtyvä väestönkasvu -- >
Siuronkosken silta
Siuronkosken nykyinen kivisilta rakennettiin valtion tuella 1902. Alunperin silta rakennettiin puusillan tilalle vuonna 1874, mutta suuren tulvan seurauksena vuonna 1899 silta romahti.
Sillan keskellä kulki aikoinaan Suoniemen ja Pirkkalan pitäjien raja sekä Turun ja Porin ja Hämeen läänien raja. Kansa piti tätä myös Satakunnan ja Hämeen maakuntarajana.
Vuosien saatossa silta on ollut yhdistävä ja joskus erottavakin tekijä kosken kahden puolen asukkaiden välillä. Kylätappeluiden aikaan vuosisadan alkupuolella silta jakoi pojat suoniemeläisiin "kösseihin" ja Pirkkalan puoleisiin "napakösseihin". Ennen kuin kylään 1950-luvulla saatiin urheilukenttä, Siuron Tuisku järjesti sillalla pikajuoksukilpailuja. Lienee maamme urheiluhistoriassa ainutlaatuista, että sadan metrin juoksun lähtö ja maali ovat eri pitäjissä ja eri lääneissä.
Siuron työväenyhdistys
< -- Siuron satama | Siuronkosken silta -- >
Siuron työväenyhdistys
Siurossa oli aktiivista yhdistystoimintaa ja mm. oma työväenyhdistys vuodesta 1904. Vuonna 1905 työväenyhdistyksessä oli 157 jäsentä. Yhdistys oli kunnan rajat ylittävä ja jäseneksi otettiin niin Pirkkalan kuin Suoniemenkin Siurolaisia.
Oma työväentalo saatiin käyttökuntoon 1907. Työväenyhdistyksen alaosastoksi perustettiin 1905 urheiluseura Siuron Tuisku.
Kansan suussa liikkuu sitkeästi tarina, jonka mukaan kirkkoa ja työväentaloa rakennettiin kilpaa. Siltä osin se saattaa olla totta, että työväentaloa ei käyttöönotettaessa ollut vielä täysin valmis, vaan sitä viimeisteltiin usean vuoden ajan. Kauppalan toimesta työväentalo purettiin heinäkuussa 1971.
Siuron kirkko
< -- Rautatie | Siuron satama -- >
Siuron kirkko
Siuron kirkon toiminta aikoi 4. marraskuuta vuonna 1900 Knuutilan talossa pidetyssä raamatunselitystilaisuudessa. Pastori K. Hallio esitti tällöin, että Siuroon tarvittaisiin rukoushuone. Tilaisuudessa kannettiin myös kolehi rukoushuoneen pohjarahastoksi.
Siuron Rukoushuoneyhdistyksen perustava kokous pidettiin 19. marraskuuta 1905. Rakennustöitä teettämään ja johtamaan valittiin toimikunta, johon tulivat ratamestari Isak Gunnar, kauppias Matti Salo, emäntä Serafiina Knuutila, maanviljelijä Frans Knuutila ja Frans Toivonen. Piirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta.
23. helmikuuta 1909 Kalle Eemeli Haukkalla lahjoitti tontin rukoushuonetta varten.
27. kesäkuuta 1910 rakennustoimikunta luovutti valmiin rukoushuoneen Rukoushuoneyhdistykselle.
10. heinäkuuta 1910 rukoushuone vihittiin käyttöön.
4. joulukuuta 1938, muutostöiden ja remontin jälkeen, piispa Aleksi Lehtonen vihki rukoushuoneen kirkoksi. Alttaritaulun "Jeesus saarnaa venheessä" on maalannut taidemaalari Lauri Hämäläinen 1950-1951.
1956 Rukoushuoneyhdistys lahjoitti kirkon Nokan seurakunnalle, samalla yhdistys purettiin ja lakkautettiin. Suron kirkko, johon mahtuu noin 200 ihmistä, on korjattu nykyiseen kuntoonsa 1983-1984. Kirkon alapuolella oleva Alhoniemen talo on toiminut Siuron pappilana, nykyisin siinä toimivat mm. seurakunnan päiväkerhot.
Siuron satama
< -- Siuron kirkko | Siuron työväenyhdistys -- >
Siuron satama
Porin radan valmistuttua 1895 Siurosta muodostui välietappi, jossa Ikaalisten reitin latvoilta aina Parkanosta saakka tulevat matkustavaiset vaihtoivat laivasta junaan. Siltä ajalta on peräisin sanonta "Siuro on parkanolaisten Ameriikka", ja tarina kertoo että siurolaispojat yrittivät lännen malliin kerätä matkaajilta maihinnousurahaa.
Vuosisadan vaihteessa saapui laivalla Siuroon myös Hämeenkyrön suuri poika F.E. Sillanpää, joka oli isänsä Pransun saattamana matkalla oppikoulun sisäänpääsytutkintoon. Siurosta matka jatkui junalla Tampereelle. Myöhemmin Sillanpää perheineen oli usein nähty matkustaja Siuron asemalla ja satamassa.
Apu laivaranta
Kosken alapuolella rautatiesillan tuntumassa oli Siuron toinen satama, joka sa nimensä Kulovedellä liikennöineen laivuri Frans Helenius-Tasson "Apu" - laivojen mukaan. "Apu" laivoja oli kaikkiaan neljä, viimeisin jäi pois liikenteestä 1940-luvun lopulla.
Lähellä sijaitsi veden päälle rakennettu tukkilaisten maja, "Kitula". Siurolaisnuorisolla oli tapana viettää Kitulassa kesäiltojaan, ja pikkupojat menivät sinne katsomaan paikkakunnan ensimmäistä vesiklosettia.
Lähistöllä oli myös Kiramo, Nokiayhtiön laitteisto, joka nosti koukkuketjujen avulla massarankoja (kaksimetrisiä paperipuita) järvestä rautatievaunuihin.
< -- Siuron kirkko | Siuron työväenyhdistys -- >
Rautatie
< -- Kauppa- ja liike-elämä | Siuron kirkko -- >
Uusi liikenneväline: rautatie
Porin rataa suunniteltiin jo 1860 luvulla. Rautatie valmistui 1895. Matkustajamäärät ja rahti vuosittain:
| Vuosi | Matkustajat Nokia | Rahti | Matkustajat Siuro | Rahti |
| 1895 | 1412 | 636 | 1077 | 844 |
| 1900 | 23161 | 3388 | 28385 | 17773 |
| 1910 | 30611 | 13922 | 27041 | 18126 |
| 1920 | 58053 | 12136 | 63630 | 54129 |
Siuro oli selvästi Nokiaa tärkeämpi tavara-asema. Tampere oli tärkein rnatkustajaliikenteen kohde niin nokialaisille kuin siurolaisillekin. 1915 puolet matkusti Tampereelle ja seuraavaksi eniten Nokialle.
1913 kulki Tampereelle 2 matkustajajunaa, postijuna ja sekajuna päivässä. Seuraavana vuonna matkustajajunien määrä väheni yhteen. 1920 asemaa laajennettiin toista kertaa ja rakennettiin aseman molempiin päihin uudisrakennusosat.