< -- Siuron satama | Siuronkosken silta -- >

Siuron työväenyhdistys

Siuron tyäväentaloSiurossa oli aktiivista yhdistystoimintaa ja mm. oma työväenyhdistys vuodesta 1904. Vuonna 1905 työväenyhdistyksessä oli 157 jäsentä. Yhdistys oli kunnan rajat ylittävä ja jäseneksi otettiin niin Pirkkalan kuin Suoniemenkin Siurolaisia.

Oma työväentalo saatiin käyttökuntoon 1907. Työväenyhdistyksen alaosastoksi perustettiin 1905 urheiluseura Siuron Tuisku.




 

 

Siuron työväentalo v. 1926Kansan suussa liikkuu sitkeästi tarina, jonka mukaan kirkkoa ja työväentaloa rakennettiin kilpaa. Siltä osin se saattaa olla totta, että työväentaloa ei käyttöönotettaessa ollut vielä täysin valmis, vaan sitä viimeisteltiin usean vuoden ajan. Kauppalan toimesta työväentalo purettiin heinäkuussa 1971.

 

 

 

 

< -- Siuron kirkko | Siuron työväenyhdistys -- >

Siuron satama

Porin radan valmistuttua 1895 Siurosta muodostui välietappi, jossa Ikaalisten reitin latvoilta aina Parkanosta saakka tulevat matkustavaiset vaihtoivat laivasta junaan. Siltä ajalta on peräisin sanonta "Siuro on parkanolaisten Ameriikka", ja tarina kertoo että siurolaispojat yrittivät lännen malliin kerätä matkaajilta maihinnousurahaa.

SillanpääVuosisadan vaihteessa saapui laivalla Siuroon myös Hämeenkyrön suuri poika F.E. Sillanpää, joka oli isänsä Pransun saattamana matkalla oppikoulun sisäänpääsytutkintoon. Siurosta matka jatkui junalla Tampereelle. Myöhemmin Sillanpää perheineen oli usein nähty matkustaja Siuron asemalla ja satamassa.

Apu laivaranta

Kosken alapuolella rautatiesillan tuntumassa oli Siuron toinen satama, joka sa nimensä Kulovedellä liikennöineen laivuri Frans Helenius-Tasson "Apu" - laivojen mukaan. "Apu" laivoja oli kaikkiaan neljä, viimeisin jäi pois liikenteestä 1940-luvun lopulla.
  Lähellä sijaitsi veden päälle rakennettu tukkilaisten maja, "Kitula". Siurolaisnuorisolla oli tapana viettää Kitulassa kesäiltojaan, ja pikkupojat menivät sinne katsomaan paikkakunnan ensimmäistä vesiklosettia.
  Lähistöllä oli myös Kiramo, Nokiayhtiön laitteisto, joka nosti koukkuketjujen avulla massarankoja (kaksimetrisiä paperipuita) järvestä rautatievaunuihin.

< -- Siuron kirkko | Siuron työväenyhdistys -- >

 

< -- Kauppa- ja liike-elämä | Siuron kirkko -- >

Uusi liikenneväline: rautatie

RautatieasemaPorin rataa suunniteltiin jo 1860 luvulla. Rautatie valmistui 1895. Matkustajamäärät ja rahti vuosittain:

Vuosi Matkustajat Nokia Rahti Matkustajat Siuro Rahti
1895 1412 636 1077 844
1900 23161 3388 28385 17773
1910 30611 13922 27041 18126
1920 58053 12136 63630 54129

 

Siuro oli selvästi Nokiaa tärkeämpi tavara-asema. Tampere oli tärkein rnatkustajaliikenteen kohde niin nokialaisille kuin siurolaisillekin. 1915 puolet matkusti Tampereelle ja seuraavaksi eniten Nokialle.
1913 kulki Tampereelle 2 matkustajajunaa, postijuna ja sekajuna päivässä. Seuraavana vuonna matkustajajunien määrä väheni yhteen. 1920 asemaa laajennettiin toista kertaa ja rakennettiin aseman molempiin päihin uudisrakennusosat.

< -- Kauppa- ja liike-elämä | Siuron kirkko -- >

< -- Rautatie | Siuron satama -- >

Siuron kirkko

siuro kirkkoSiuron kirkon toiminta aikoi 4. marraskuuta vuonna 1900 Knuutilan talossa pidetyssä raamatunselitystilaisuudessa. Pastori K. Hallio esitti tällöin, että Siuroon tarvittaisiin rukoushuone. Tilaisuudessa kannettiin myös kolehi rukoushuoneen pohjarahastoksi.

Siuron kirkko v. 1932Siuron Rukoushuoneyhdistyksen perustava kokous pidettiin 19. marraskuuta 1905. Rakennustöitä teettämään ja johtamaan valittiin toimikunta, johon tulivat ratamestari Isak Gunnar, kauppias Matti Salo, emäntä Serafiina Knuutila, maanviljelijä Frans Knuutila ja Frans Toivonen. Piirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta.

23. helmikuuta 1909 Kalle Eemeli Haukkalla lahjoitti tontin rukoushuonetta varten.

27. kesäkuuta 1910 rakennustoimikunta luovutti valmiin rukoushuoneen Rukoushuoneyhdistykselle.

10. heinäkuuta 1910 rukoushuone vihittiin käyttöön.

4. joulukuuta 1938, muutostöiden ja remontin jälkeen, piispa Aleksi Lehtonen vihki rukoushuoneen kirkoksi. Alttaritaulun "Jeesus saarnaa venheessä" on maalannut taidemaalari Lauri Hämäläinen 1950-1951.

1956 Rukoushuoneyhdistys lahjoitti kirkon Nokan seurakunnalle, samalla yhdistys purettiin ja lakkautettiin. Suron kirkko, johon mahtuu noin 200 ihmistä, on korjattu nykyiseen kuntoonsa 1983-1984. Kirkon alapuolella oleva Alhoniemen talo on toiminut Siuron pappilana, nykyisin siinä toimivat mm. seurakunnan päiväkerhot.

 

 

< -- Siuron vaiheet 1890-luvulta alkaen | Kauppa- ja liike-elämä -- >

Muuttoliike

Tehtaat vetävät väkeä
Vuosi 1904 oli Pirkkalalle hyvä muuttovuosi. Tämä johtui valtaosin kumitehtaan ja Siuron sahantoiminnan alkamisesta.

Teollisuus maaseutu ja esikaupunki Pirkkala

Frans KnuutilaVapaan rakentamisen Siuro ja Pispala
Siuron teollisuusyhdyskunnassa Pirkkalan länsilaidalla sekä pispalassa ja sen lähikylissä pitäjän itälaidalla kehityksen rattaat pääsivät vauhtiin samoihin aikoihin. Pori Tampereen rautatie houkutteli molemmille seuduille teollisuutta ja sen mukana ihmisiä. Molemmat yhdyskunnat rakennettiin vapaasti vuokraamalla ilman rajoituksia. Molemmat alueet rakennettiin vaikeaan rinnemaastoon. Siuroa on ominaisuuksiensa takia kutsuttu pienois Pispalaksi.

Siuro oli 1890-luvulle saakka puhdasta maaseutua. Frans Knuutilan isännöimä Knuutilan kartano hallitsi Penttilän kylää, jonne Siuro kasvoi. Vuonna 1903 Frans Knuutila omisti Knuutilan rälssikartanon lisäksi Penttilästä Marttilan, Ippilän, Lahden ja Metsä-Haukkalan tilat. Hänellä oli kaksi lampuotia ja yhdeksän torpparia. Rautatien tulo vuonna 1895 muutti elämän kulun. Siurosta tuli myös merkittävä liikenteen solmukohta, rautatien ja vesireitin risteys.

massatehdas voima

Rautatien vanavedessä Siuroon perustettiin sahoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Suoniemen puolella. Sahatyöntekijöistä suurin osa asui kuitenkin Pirkkalan puolella. Haukkalan tila vuokrasi työväelle tontteja vaikeasti rakennettavalta Siuronkalliolta. Kylässä Haukkalan maalla asuinrakennusten määrä kolminkertaistui 15:sta 45:een vuosina 1897-1903.

Valtion saha ja Elvingin puuhiomo vilkastuttivat yhdyskuntaa vuosisadan alussa. Vuosina 1895-1915 Penttilän kylän väkiluku nousi 182:sta 630:een. Siurolaisten elinolot muuttuivat rajusti. Vuonna 1880 Penttilän kylässä käytännöllisesti kaikki toimivat maatalouden parissa. Kylässä oli kolme maanomistajaa ja yksitoista torpparia. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin maatalous elätti koko väestöstä enää 42% eli hieman useamman kuin teollisuus ja käsityö yhteensä. Valtion sahaRippikirjasta laskettuna teollisuuden ja käsityön osuus ammatissa toimivista oli Siurossa vuonna 1900 sekatyöntekijät mukaan luettuina jo 60,5%, mutta tämä luku lienee liian suuri. Palvelutyöväen osuus oli pudonnut kolmestatoista runsaaseen viiteen prosenttiin.
Kaupantekokin oli yhdyskunnassa alkanut kahden kauppiaan voimin. Torppareita oli edelleen yksitoista. Maanomistajia oli kaksi. Siurosta tuli muutamassa vuodessa vilkas kunnan ja lääninrajan halkoma liikenne, saha- ja kauppayhdyskunta.


Lähde: Nokian ja Pirkkalan historia, Jussi Koivonienu ja Pekka IKaarnainen

< -- Siuron vaiheet 1890-luvulta alkaen | Kauppa- ja liike-elämä -- >

Go to top