< -- Muuttoliike | Rautatie -->

Kauppa ja liike-elämä

Matti Salo avasi kauppansa ovet vuonna 1898.
1903 oli Siurossa 2 maakauppiasta. Siurossa kaupanteko alkoi heti kun alueen elinkeinoelämä rautatien ja sahojen myötä vilkastui. Siuron ensimmäisen kaupan perusti David Toivo Siuronkosken suulle vuonna 1890. Toivo palveli siurolaisia vuoteen 1912 saakka.

Matti Salo avasi kauppansa ovet vuonna 1898. Myös Juho Tamminen oli vuosisadan vaihteen siurolaisia kauppiaita, ja hänen kuoltuaan vuonna 1902 kaupantekoa jatkoi 1920-luvulle saakka hänen vaimonsa. Juho Kustaa Pajunen perusti kaupan Siuroon vuonna 1910. Kalle Nuotion pitkä kauppiasura alkoi vuonna 1916 ja Anton Laineen vuonna 1918.

Amerikasta tullut touhukas liikemies Akseli Wuotila aloitti 1920-luvulla liiketoimintansa Siurossa.

Amerikasta tullut touhukas liikemies Akseli Wuotila aloitti 1920-luvulla liiketoimintansa Siurossa. Talossa toimi ravintola-kahvila, leipomo, limonaditehdas eli "vesitehdas", vuokramankeli, autovuokraamo, hautakivihakkaamo, vanhojen tavaroiden kauppa josta sai myös pirtua, pankki, matkustajakoti ja kemikalikauppa. Ennen rakennuksen purkua Raisamo käytti sitä varastotilana.
Syrjäisen aseman takia teollisuusyhdyskunnaksi kasvaneesta Siurosta kehittyi 1910-luvulla melko vilkas maaseudun kauppapaikka. Pellavatehtaan Osuuskaupan myymälä toimi vuodesta 1916 alkaen myös Siurossa. Vuonna 1918 osuuskauppa siirtyi uuden Osuusliike Voiman myymäläksi.

Kyytilaitos
Vuonna 1901 perustettiin Siuroon kievaripaikka joka toimi aina 1920 luvulle asti. Siuron kievari sai vuosina 1916-1920 kunnalta korvausta kievarin pitämisestä 2600 mk joka oli kihlakunnan toiseksi korkein. Valtamaantie Tampereelta Turkuun kulki 1860 Kuloveden laitaa pitkin Simon kosken yli Karkkuun.

Maanteitä ja kyläteitä
Valtamaantie Tampereelta Turkuun kulki 1860 Pirkkalan kautta Pyhäjärven ja Pirkkalan kirkon luota Nokianvirran ja Kuloveden rantaa ja Siuronkosken yli Karkkuun. Vuosisadan vaihteessa rautatieliikenteen vuoksi talvitie Siurosta Hämeenkyrön rajalle tuli yleiseksi tieksi ja siksi kunta viitoitti sen. Kulovedellä oli vanha talvitie, ja pakkastalvina oli talvitie Nokianvirran yli Korvolanvärrässä. Rautateiden rakentaminen vaikutti myös tieliikenteeseen. Asemalta valmistui tieyhteys maantielle 1896 ja tien kunnossapitoa esitettiin valtion kustannettavaksi. Siuronsilta oli Pirkkalan kunnan vastuulla jo 1859. 1900-1901 kiisteltiin Simon sillan rakentamiskustannuksista ylöjärveläisten kanssa.

laivaliikenneLaivaliikenne
Porin radan valmistuttua 1895 perustettiin Siurosta Hämeenkyrön Kyröskoskelle johtava laivaväylä, josta osa tuli Kyrösjärven perukoille ulottuvaa laivaväylää. Siurosta alkoi kulkea laiva myös Suoniemelle ja Karkkuun. Ensimmäisenä Hämeenkyrön linjalla liikennöi Kyrölaiva ja vuonna 1897 reitille tuli Kyröskoskilaiva ja Kyrö myytiin seuraavana vuonna. Vuonna 1901 Kyröskoski siirrettiin Kyrösjärvelle ja laiva sai uuden nimen järven mukaan. Simon reitillä liikennöivä laiva sai nimekseen Kyröskoski. Kun vuonna 1910 valmistui Kyröskosken tehtaan uusi ja suurempi laiva, sai se taas nimekseen Kyröskoski ja vanha sen niminen sai nimekseen Siuro. Laivareitti Siuroon ja rautatielle oli tärkeä Kyröskosken tehtaalle, ja siksi reittiä pyrittiin pitämään auki mahdollisimman pitkään ja aloittamaan liikenne varhain. Myös matkustajille reitti oli tärkeä, koska se mahdollisti yhdenpäivän kaupunkimatkat Tampereelle Ikaalisista ja Parkanosta asti.

< -- Muuttoliike | Rautatie -- >

Muuttoliike -- >

Siuron vaiheet 1890 luvulta alkaen - Siuro suurten muutosten kynnyksellä

Siuron liikenne  ja tehdasyhdyskunta syntyi 1890 luvulla. Aikaisemmin alue oli ollut maatalouspitäjä.

Elwingin saha 

1895 rautatien valmistuttua perustettiin Suoniemen puoleisen Isosaareen Siuronkosken eteen Reposaaren saha, jossa työskenteli ajoittain jopa sata työntekijää. Vuonna 1908 saha siirtyi Kuljun kartanon omistukseen, ja kahta vuotta myöhemmin Kuljun kartanon patruuna Anton Living perusti myös Kuljun sahan. Elvingin toimesta oli Siuronkosken Suoniemen puoleiselle rannalle perustettu jo vuonna 1904 puuhiomo, joka sekin oli parhaimmillaan sadan työntekijän tehdas. Pirkkalan puoleinen Siuro sai sahan vuonna 1904, kun valtion saha aloitti toimintansa.

Sahoja perustettiin alueelle sopivan sijainnin takia. Vesiteiden risteyksessä sinne oli helppo kuljettaa tukkeja lähiseudun metsistä. Rautatie turvasi valmistuneiden tuotteiden kuljetuksen. Valtion saha menestyi Siurossa hyvin, sillä sen tuotteet menivät hyvin kaupaksi ulkomaille. Vuonna 1912 sahasta tuli kaksiraaminen ja tuotanto kohosi 3500:sta 4000 standarttiin. Tämä uudistus nosti sahan työntekijämäärän noin 70:stä reilusti yli sataan. Vuonna 1921 sahalla oli lähes kokovuoden ennätysmäiset yli 200 työntekijää. Sahatyöntekijöistä valtaosa oli miehiä. Saha antoi monille ansioita, mutta sahojen ongelmana oli kausiluonteisuus. Tuotantoa jouduttiin hyvin lyhyin varoitusajoin vähentämään joko markkinatilanteen tai luonnon olosuhteiden takia.

 

 

Muuttoliike -- >

Lyhyesti Siurosta

Siuron kylän historia ulottuu pitkälle menneisyyteen. Siuronkosken alueella on arveltu olleen asutusta jo kivikaudella. Otollinen sijainti vesireittien varrella on tuonut alueelle jo varhain erilaista yritystoimintaa, asutusta ja teollisuutta. Siuron-Linnavuoren alueen teollinen perinne elää vieläkin voimakkaana metalliteollisuudessa.

Nykyään omaleimainen ja tunnelmallinen Siuro tarjoaa monenlaista nähtävää ja tekemistä myös vierailijalle. Siuronkosken upeat maisemat kutsuvat vesille kalastamaan tai melomaan. Siuronkallion tunnelmalliset, kapeat kylätiet puolestaan houkuttelevat rauhalliselle kävelyretkelle.

Knuutilan kartanomiljöö tarjoaa oivalliset puitteet erilaisille perhejuhlille sekä kokouksille. Kartanon luhtirakennukseen valmistui vuonna 2005 myös Aittahotelli.

Siuron maisemat ja ilmapiiri ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Penttilän vanhan koulun pihapiirissä voi tutustua taiteilijaprofessori Ossi Somman taidepihaan. Kesäaikaan kosken partaalla sijaitsevassa Siuron Voimalassa järjestetään erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.

Lähde: Nokian kaupungin sivut
Go to top