fb logo90 CW

Juhannuspuhe

Suomen siniristilippu, itsenäisyytemme ulkoinen tunnus, hulmuaa Juhannuksena, kesäisen luonnon ollessa ihanimmillaan. Olemme juhlamielellä ja näemme isänmaamme siintävine vesineen kauniina edessämme. Tunnemme olelevamme lähellä luojaamme ja auttajaamme, joka on antanut meille tämän kauniin maan ja ohjannut meitä sen säilyttämisessä isäimme perintönä.
Tänä juhlahetkenä Suomen lipun puhtaat värit olkoot tunnuksena ajatuksillemme ja töillemme, pyrkiessämme rehellisesti onnelliselle tielle, jota kulkemalla pieni kansamme voi tulle henkisesti suureksi. Vaikka kokomme on vaatimaton ja voimamme vähäinen, olemme me kuitenkin osallisena siinä suuressa yhteisössä, jonka maailman kansat muodostavat. Toivomme ja uskomme, että rauhn ja sovinnon pyrkimykset maailmssa lopulta voittavat ja kansakuntien väliset vihamielisyydet väistyvät keskinäisen yhteisymmärryksen ja hyvän sovun tieltä.
Luokaamme rohkeina ja toivorikkaina katseemme Suomen lippuun, Suomen tulevaisuuteen, Suomen onneen.

Juhannuksen suvisuuden ja rehevyyden korostus luodaan perinteisesti  koivuilla, kukilla, tuomilla yms tuomalla niitä asumuksiin sisälle. Samalla niillä korostetaan  keskikesän juhlan tuntua. Maatalousyhteiskunnassa näillä toimilla haluttiin  myös varmistaa karjan menestys tulevana vuonna.

Juhannuskokon polttamista pidetään esikristillisenä tapana joka liittyy jollakin tavalla hedelmällisyyden riittiin. Kokolla on tansittu ja laulettu. Kokkopuiden palamisesta tai palamatta jäämisestä on ennustettu nuorten naisten naimisiin menoa yms. Perinteinen kokko rakennetaan kirkontornin muotoon.

Juhannusyö on lemmentaikojen yö. Juhannusyöhön liittyi naisten alasti tekemiä, miehille tarkoitettuja lemmennostatustaikoja, yökasteella suoritettuja kauneuspesuja (teerenpilkut) ja tulevaisuuden ennustamista (Tyynyn alle laitettiin nelilehtinen apila, yhdeksällä heinällä sidottu kukkakimppu, saunavasta ilman sidettä), lähteen silmään katsominen, vasemman jalan sukan kääntäminen nurin yms.

Rikastumiseen liittyvät taijat ja uskomukset. Tällaisia olivat uskomus siitä, että sananjalka kukkii juhannusyönä. Joka onnistui sieppaamaan sen kukan tai siemenen rikastui ja sai paljon vaikutusvaltaa elämässä. Menestyneet ihmiset siis olivat tässä onnistuneet. Toinen varma keino rikastua oli löytää juhannusyönä sinertävä aarnivalkea. Sen alta oli löydettävissä aarrekätkö (rahapata).

Lähteen vesi muuttui juhannusyönä pieneksi hetkeksi viiniksi.

Juhannuspäivän säästä ennustettiin loppuvuoden sää.
-    Jos aurinko nousee juhannuspäivänä selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi.
-    Juhannusyön tuuli tuhoaa marjasadon
-    Juhannukseen saakka sataa laariin (pikkukesä) ja juhannuksesta eteenpäin  (isokesä) eteenpäin laarista pois.

Muistakaa tehdä tyynyn alle laitettavia kukkataikoja!
"Aarnivalkean" alle aarrepata lapsille,perinneleikkejä lapsille ja lapsenmielisille!

Hyvää juhannusaikaa!

Go to top