fb logo90 CW

Siurossa esiintyvät myrkylliset marjovat kasvit

Siurossa kasvaa runsaasti lehtokasvillisuutta, joka johtuu alueen luontaisesti rehevästä maaperästä. Kuivien, tuoreiden ja kosteiden lehtojen kasvillisuutta löytyy eri puolilta Siuron kylää jopa talojen pihoilta.

Suomen lehdoissa kasvaa useita pensaita ja ruohovartisia kasveja, joiden siemenet muodostuvat marjoihin tai ovat luumarjoja. Useimmat näistä kasveista marjoineen ovat myrkyllisiä. Monet niistä ovat Siurossa yleisiä.

Siurossa on paljon lapsiperheitä, joten katsoimme hyväksi esitellä sanoin ja kuvin kylässämme kasvavia myrkyllisiä marjovia kasveja. Rajasimme esittelyn luonnonvaraisiin kasveihin.

Kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana

Hyppää: Kalliokielo | Kielo | Koiranheisi | Korpipaatsama | Lehtokuusama | Mustakonnanmarja | Näsiä | Oravanmarja | Punakoiso | Sudenmarja | Terttuselja | Tuomi | Vehka |


Kalliokielo

(Polygonatum odoratum)

Kalliokielon särmikäs ja kaareva varsi kasvaa noin 30 cm korkuiseksi. Kapeat ja alta sinivihreät lehdet kasvavat yläviistoon varren yläosassa. Kukat roikkuvat varresta yksittäin tai pareittain. Kesäkuussa avautuvat valkoiset kukat ovat tuoksuvia. Kalliokielon elokuussa kypsyvä marja on sinimusta ja vahapeitteinen. Tässä vaiheessa lehdet ovat kellastuneet tai jo pudonneet.

Lehtokallioilla, kalliohyllyillä, kivikoissa, harjuilla, puronvarsilehdoissa ja niityillä kasvava kalliokielo on monivuotinen ja myrkyllinen kasvi.

Kalliokielon kukinta (TK) Kalliokielon raakoja marjoja (TK) Kalliokielon kypsyviä marjoja (TK)
Kukinta (TK)  Raakoja marjoja (TK)  Kypsyviä marjoja (TK)

Ylös


Kielo

(Convallaria majalis)

Kielon lukuisat pareittain kasvavat lehdet nousevat pitkästä maan alla risteilevästä maavarresta. Kielo muodostaa laajoja kasvustoja. Lehdet ovat vihreitä ja muodoltaan suikeita. 15-20 cm korkuiseksi nousevan varren päähän kasvaa toispuolinen kukkaterttu, johon avautuu kesäkuussa voimakkaasti tuoksuvia valkoisia kukkia. Elokuussa kielon oranssinpunaiset marjat roikkuvat varren alapuolella. 

Kansalliskukkamme kielo kasvaa metsänreunoilla, lehdoissa, lehtoniityillä, kivikoissa ja kalliorinteillä.

Kasvi on monivuotinen ja hyvin myrkyllinen.

Kieloja (TK) Kielon kukinta (JL) Kielon kukinta (TK) Kielon raakoja marjoja (JL) Kielon marjoja (JL)
Kieloja (TK) Kukinta (JL) Kukinta (TK) Raakoja marjoja (JL) Marjoja (JL)

 Ylös


Koiranheisi

(Viburnum opulus)

Koiranheisi  on 1-3 metrin korkuiseksi kasvava pensas. Sen haarat ovat särmikkäitä ja väriltään ruskeanharmaita. Lehti on pienen kämmenen kokoinen ja 3-5-liuskainen. Muodoltaan lehti muistuttaa pientä vaahteran lehteä.

Kukinto on huiskilo, jonka valkoisten reunakukkien tehtävä on houkutella pölyttäjiä. Niiden keskelle avautuvat varsinaiset pienet valkoiset ja vaatimattomat kukat. Koiranheiden hedelmä on punainen tai keltainen luumarja.

Koiranheisi kasvaa lehdoissa, puronvarsilla ja lehtokorvissa.

Kasvi on myrkyllinen.

Koiranheisin kukinto (TK) Koiranheisin kukinto 2 (TK) Koiranheisin kukinto 3 (TK) Koiranheiden lehti (TK) Koiranheiden marjoja (TK)
Kukinto (TK) Kukinto (TK) Kukinto (TK) Lehti (TK) Marjoja (TK)

 Ylös


Korpipaatsama

(Rhamnus frangula)

Korpipaatsama on tummakaarnainen pensas tai pieni puu, joka kasvaa 2 - 6 metrin korkuiseksi. Riukumaisen ulkonäkönsä vuoksi se jää helposti huomaamatta muun puuston seasta. Korpipaatsaman harvat oksat haarautuvat varresta miltei suorassa kulmassa. Lehdet ovat soikeat ja päältä sileät. 

Vaatimattomat ja pienet valkoiset kukat kehittyvät useimmiten lehtihankoihin oksien latvuksiin. Hedelmä on luumarja, joka on aluksi punainen, mutta kypsyy mustaksi.

Korpipaatsama kasvaa rannoilla, puronvarsilla, peltojen reunoilla, lehdoissa ja korvissa.

Kasvi on myrkyllinen.

Korpipaatsaman nuppuja Korpipaatsaman kukkia Korpipaatsaman lehtiä Korpipaatsaman marjoja Korpipaatsaman marjoja

Ylös


Lehtokuusama 

(Lonicera xylosteum)

Lehtokuusama kasvaa harittavahaaraisena, vähän sotkuisen näköisenä pensaana lähes puolitoista metriä korkeaksi. Varsi on ontto ja kuori vaaleanruskea. Harvassa kasvavat lehdet ovat pareittain. Päältä ne ovat harva- ja alta tiheäkarvaisia. Kapeat vaalean hunajaiset ja tuoksuvat kukat ovat pareittain. Niin ovat myös punaisiksi kypsyvät marjat.

Lehtokuusama kasvaa kuivissa ja tuoreissa lehdoissa. Se on hyvä perhosten ravintokasvi, mutta ihmisille myrkyllinen.  

Lehtokuusama ja korpipaatsama löytyvät usein samoilta kasvupaikoilta. Entisaikaan ihmiset erottivat ne toisistaan sanonnalla: kuusama karvainen, paatsama paljas.

Lehtokuusaman kukkia Lehtokuusaman kukkia Lehtokuusaman raakoja marjoja Lehtokuusaman marjoja Lehtokuusaman marjoja

Ylös


Mustakonnanmarja

(Actaea spicata)

Mustakonnanmarjan suora varsi kasvaa noin puolen metrin korkuiseksi. Varren päähän levittäytyy lähes vaakasuorana useista pikkulehdyköistä koostuva lehti. Pikkulehdyköiden laidat ovat liuskaiset. 

Kesäkuussa avautuva kukinto on valkoinen ja tuoksuva tiheä pysty terttu, joka nousee lehden keskeltä. Mustakonnanmarjan marjat roikkuvat tertussa ja ovat kypsyneinä mustia. Myrkyllinen marja kypsyy elo-syyskuussa.

Mustakonnanmarja on monivuotinen ja kasvaa tuoreissa ja kuivahkoissa lehdoissa.

Mustakonnanmarja Mustakonnanmarjan kukinto Mustakonnanmarjan raakoja marjoja Mustakonnanmarjan marjoja Mustakonnanmarjan marjoja

Ylös


Näsiä

(Daphne mezereum)

Näsiä kukkii huhti-toukokuussa ennen lehtien puhkeamista, ja se onkin kevään ensimmäisiä kukkijoita. Useimmiten näsiä kasvaa 0,5-1 metrin korkuisena pensaana, mutta hyvissä olosuhteissa voi nähdä parimetrisiä kasveja. Muutaman kukan ryppäinä varteen avautuvat kukat ovat vaalean sinipunaisia ja tuoksuvia. Kapeansuiket lehdet kasvavat kukinnan aikana varsien latvuksiin. Hedelmä on punainen luumarja.

Näsiä kasvaa lehdoissa ja lehtokorvissa.

Kasvi on hyvin myrkyllinen.

Näsiän kukkia Näsiän kukkia Näsiän lehtiä Näsiän raakoja marjoja Näsiän marjoja

Ylös


Oravanmarja

(Maianthemum bifolium)

Oravanmarja on pieni ja hento vaatimattoman näköinen kasvi. Ohuen noin 15 cm korkuiseksi kasvavan varren yläosassa on kaksi herttatyvistä lehteä. Kukinto on valkoinen ja tiheä varren päähän avautuva terttu. Kesäkuussa kukat tuoksuvat huumaavasti. Nuppineulan pään kokoiset marjat kypsyvät tummanpunaisiksi elokuussa. Silloin lehdet ovat jo kellastuneet. 

Oravanmarja on monivuotinen ja kasvaa yleisenä kuivissa, tuoreissa lehtomaisissa kangasmetsissä.

Kasvi on myrkyllinen.

Oravanmarjan nuppuja Oravanmajan kukinto Oravanmarjan raakileita Oravanmarjan marjoja

Kuvia lisätään kesän 2012 aikana
Ylös


Punakoiso

(Solanum dulcamara)

Punakoiso on monivuotinen 30 - 160 cm pitkä maan myötäisenä tai köynnöstävänä kasvava ja tyvestä puutunut puolipensas. Lehdet ovat suippoja, ehytlaitaisia ja herttatyvisiä tai tyvestä liuskaisia. Punakoiso on tomaatin ja perunan sukulainen, joita sen lehdet muistuttavat. Tumman sinipunaiset kukat ovat pitkäperäisessä harsussa viuhkossa. Pitkulainen tai munanmuotoinen marja kypsyy kiiltävän punaiseksi.

Punakoiso kasvaa rantapensaikoissa, tervaleppäkorvissa, ruovikoissa, ojissa ja joutomailla. Kasvi on hyvin myrkyllinen.

Punakoison nuppuja Punakoison kukkia Punakoison kukkia Punakoison lehti Punakoison marjoja

Ylös


Sudenmarja

(Paris quadrifolia)

Sudenmarja kasvattaa pystyn 30-40 cm korkean varren, jonka yläosassa ovat lehdet kiehkurassa eli kasvavat samasta kohdasta. Lehdet ovat ohuita, leveitä ja teräväkärkisiä. Useimmiten lehtiä on neljä, mutta myös viisi- ja jopa kahdeksanlehtisiä sudenmarjoja tavataan. 
Lehtien yläpuolelle avautuu erittäin vaatimaton kukka, jota ei hevin kukaksi miellä. Kapeiden vihreiden terälehtien päällä ovat kapeat ja kellanvihreät terälehdet. Syksyllä valmistuva marja on sinimusta, vahapeitteinen ja ikään kuin navoistaan litistetty. 

Sudenmarja kasvaa tuoreissa metsissä, lehdoissa ja purojen varsilla.

Kasvi on monivuotinen ja myrkyllinen.

Sudenmarjan kukka Sudenmarjan kehittyvä marja, viisilehtinen yksilö Sudenmarjan marja Sudenmarjan biotooppi Sudenmarjan marja

Ylös


Terttuselja

(Sambucus racemosa)

Terttuselja ei kuulu alkuperäiseen lajistoomme. Se tuotiin pari sataa vuotta sitten kartanoiden navettojen seinustoille hävittämään lannan hajua. Siitä tulee sen kansan käyttämä nimi "p-pensas". 

Terttuselja on roteva- ja siirottavahaarainen nopeakasvuinen pensas. Haarat ovat kellanharmaita. Liuskaiset suikeat lehdet ovat vastakkaisia ja laidoiltaan hampaisia. Tiheässä tertussa olevat pienet kukat ovat valkoisia tai vihertäviä. Hedelmä on punainen luumarja.

Voimakkaasti tuoksuvaan terttuseljaan voi törmätä lähes missä tahansa: pihoilla, metsien reunoilla, teiden varsilla, kallioilla ja lehdoissa. Kasvi on myrkyllinen.

Terttuselja Terttuselja kukinta Terttuselja kukinta Terttuselja raakoja marjoja Terttuseljan marjoja

Ylös


Tuomi

(Prunus padus)

Tuomi on yleinen lehtojen puulaji. Varjossa sen oksat taipuvat alaspäin, jonka vuoksi tuomet muodostavat usein tiheitä ja läpipääsemättömiä "rytöjä". Tuomi on samaa kasvisukua kuin luumu, kirsikka ja kriikuna.

Tuomen kuori on tummanharmaa ja lehdet ovat himmeät ja hienosti sahalaitaiset. Valkoisina terttuina kukkiva ja tuoksuva tuomi on alkukesän hienointa nähtävää. Marjat kypsyvät mustiksi.

Tuomen puu ja kuori sisältävät myrkyllisiä glykosideja. Marjat ovat vaarattomia, mutta siemenet sisältävät sinihappoa ja ovat myrkyllisiä.

Tuomi Tuomen kukinta Tuomen kukinta Tuomen marjoja Tuomen marjoja

Ylös


Vehka

(Calla palustris)

Vehka kasvaa kosteilla ja rehevillä paikoilla ja niinpä sitä näkee ojissa, korvissa, puroissa, rantaluhdissa ja metsälampien mutarannoilla. Sillä on paksu vaalea juuri, josta herttamaiset lehdet nousevat peittävinä kasvustoina. 

Vehkan varsi on myös vaalea. Kukinnon alla on päältä valkoinen ja alta vihreä tukilehti.

Vaaleanvihreä tiheä kukinto on tukilehden keskellä. Tiheäksi tähkäksi kypsyvät hedelmät ovat punaisia ja tahmeita.
Kasvi on myrkyllinen.

Vehka Vehkan kukinta Vehkan kypsyviä marjoja Vehka kasvusto Vehkan marjoja

Ylös


Kuvat: Timo Kervinen (TK) ja Jouko Lehtomäki (JL)
Tekstit on koonnut Kaija Helle

Lähde: Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio.
Luonnontieteellinen kasvimuseo, Keskusmuseo, Helsinki.

Tänään on

Perjantai
15 joulukuuta 2017
Kello on: 13:46:36
Go to top