Lopputalvi on hellinyt meitä lähes kuukauden kestäneellä auringonpaisteella. Valon ihanuutta ei vähääkään vähennä se, että Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä johtuu valtavasta pohjoisnavan päälle jämähtäneestä kylmän ilman patjasta.

Ilmeisesti olemme ennenkin viettäneet kevättalvia pakkaspatjan alla, koska tällaisina ne muistan lapsuudestani. Varhaisaamuisin on nytkin voinut hiihtää kantavilla hangilla mielin määrin. Jäällä on voinut myös kulkea rantoja pitkin, antaa auringon heijastuksen hyppiä nenälle ja nauttia avaruuden tunteesta.

Pitkän aikavälin tarkastelussa kevät on vasta pari viikkoa myöhässä, vaikka tuskastunutta päivittelyä sen myöhäisyydestä jo kuulee päivittäin. Kevään tulossa kannattaa katsoa enemmän leveysasteitamme kuin almanakkaa. Jos saisin valita, bingoaisin mieluummin viileän huhtikuun ja lämpimän touko- ja kesäkuun.

Lämmintä huhtikuuta on seurannut kylmä, jopa lumisateinen toukokuu yhtä varmasti kuin lumen sulaminen. Jo muutolta palanneille pikkulinnuille se on ollut tuhoisaa ja niitä on menehtynyt tuhatmäärin.

Pakkasaamuista huolimatta ensimmäiset kevään merkit ovat päällä. Pälvet aukesivat kuukausi sitten etelärinteille ja kekomuurahaiset touhuavat jo täyttä häkää. Käpylinnut ja varislinnut ovat pesimäpuuhissa ja viherpeipot laulavat latvuksissa kanarialintujen tavoin.

Kevättä ovat palokärjen, käpytikan ja pikkutikan reviirikuulutukset. Intianlahden muinaisuomassa ovat myös pohjantikka ja harmaapäätikka olleet äänessä. Kevään ensimmäisinä kukkijoina pähkinäpensaat roikottavat norkkojaan, joihin niiden kukat ovat auenneet.

Maa- ja merikotkia muutti helmi- ja maaliskuussa Siuronkin yli pohjoiseen - nehän ovat ensimmäisiä

muutolta palaavia lintujamme. Merikotkia on pyörinyt Nokiankin vesillä kalastajien tarjoaman kalapöydän tuomina. Kotkia kohtaan useita kymmeniä vuosia jatkunut tunnepohjainen ja perusteeton vaino on laantumassa. Olen onnellinen kuningaslintujemme lisääntymisestä.

Ensimmäiset laulujoutsenet, isokoskelot ja harmaalokit tulivat myös jo helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa. Siurossakin niitä on voinut ihailla Alasen- ja Intianlahden sulissa. Mustarastaan haikeaa huilua voi kuulla iltaisin ja aamuyön tunteina.

Pöllöjen osalta kevät on ollut keskimääräistä hiljaisempi ja syy siihen on myyrien kato. Pöllöt eivät ala edes pesiä, jos poikasille ei ole tiedossa ruokaa. Siurossa yli kuukauden viipynyt hiiripöllö oli todennäköisesti pohjoisesta ruoan perässä tänne tullut vierailija.

Kevään ennustamisen osuminen on yhtä varmaa kuin viivan piirtäminen veteen. Ja miksi kevättä pitäisi ennustaa? Minulle sopii oikein hyvin, että kaikki tulee ajallaan ja sellaisena kuin se on. Kevään tuoman uuden elämän alun viehätys on aina yllättävää.

Luonnon ilmiöiden ja vaihtelun seuraaminen on elämyksellisyyttä, jota ei voi koneen ääressä tavoitettaa. Siis kevättä kaikin aistein.